Kysymyksenne olivat niin laajoja, että näin lyhyellä aikataululla ei voi antaa täydellistä vastausta. Kirjailijana, joka saa palkan muusta päätyöstä tiedän, että monet kollegat ovat tosi tiukoilla. Mikäli tulen valituksi eduskuntaan pyrin selvittämään tämän alan ongelmia ja pyrkiä siihen, että teidän tavoitteet voisivat edetä. Taiteilijoiden jääminen työttömyysturvan ulkopuolelle on räikeä epäkohta, joka vaatii korjaamista. Apurahajärjestelmää tulee uudistaa, mutta toisaalta siinä täytyy olla myös jonkinlainen kontrolli, niin kuin itse Suomen Tietokirjailijoiden jäsenenä tiedän. Olen rehtorina ja kirjailijana edistänyt vapaan kansansivistyksen ja kulttuurin mahdollisuutta kaikille ihmisille. Ja näin tulen jatkamaan olin sitten eduskunnassa tai en. Joku pitkäjänteistä taiteen tekemistä tukeva järjestelmä tarvitaan.
Ystävällisin terveisin
Teuvo V. Riikonen
rehtori, kirjailija, 22
Kristillisdemokraatit
Etelä-Savon vaalipiiri
sunnuntai 11. maaliskuuta 2007
Ville Ylikahri (vihr, Helsinki)
1) Mitä olisi tehtävä, jotta taiteilijat ja tutkijat sekä muut kulttuurialan pätkätyöläiset eivät putoaisi työttömäksi jäätyään työttömyysturvan ulkopuolelle?
Vihreiden ratkaisu ongelmaan on perustulo. Ihmisten jakaminen palkansaajiin, yrittäjiin, apurahatutkijoihin ja muihin ryhmiin on epäoikeudenmukaista ja todellisuudelle vierasta.
2) Miten olette valmis ratkaisemaan apurahalla työskentelevien sosiaaliturvaongelmat?
Apurahatyöskentelyn tulisi kerryttää eläketurvaa ja sairaus- ja äitiyspäivärahaa. Kaiken kaikkiaan apurahan saajan tulisi lähentyä sosiaaliturvassa palkansaajaa eduiltaan.
3) Miten olette valmis vahvistamaan taiteen, tieteen ja kulttuurin asemaa
nykyisessä, yhä enemmän kaupallistuvassa markkinatalousjärjestelmässä? Onko ratkaisuna taiteilijayrittäjyyden tukeminen, perustulo, taiteilijapalkka vai joku muu? mikä?
Perustulo olisi kaikkein selkein ja tärkein uudistus. Toki osittaisen perustulon päälle tarvitaan edelleen taiteilija-apurahoja ja muita perinteisia tukimuotoja, mutta perustulo poistaisi kaikki pahimmat kannustinloukut ja systeemien aukot.
t.Ville
Vihreiden ratkaisu ongelmaan on perustulo. Ihmisten jakaminen palkansaajiin, yrittäjiin, apurahatutkijoihin ja muihin ryhmiin on epäoikeudenmukaista ja todellisuudelle vierasta.
2) Miten olette valmis ratkaisemaan apurahalla työskentelevien sosiaaliturvaongelmat?
Apurahatyöskentelyn tulisi kerryttää eläketurvaa ja sairaus- ja äitiyspäivärahaa. Kaiken kaikkiaan apurahan saajan tulisi lähentyä sosiaaliturvassa palkansaajaa eduiltaan.
3) Miten olette valmis vahvistamaan taiteen, tieteen ja kulttuurin asemaa
nykyisessä, yhä enemmän kaupallistuvassa markkinatalousjärjestelmässä? Onko ratkaisuna taiteilijayrittäjyyden tukeminen, perustulo, taiteilijapalkka vai joku muu? mikä?
Perustulo olisi kaikkein selkein ja tärkein uudistus. Toki osittaisen perustulon päälle tarvitaan edelleen taiteilija-apurahoja ja muita perinteisia tukimuotoja, mutta perustulo poistaisi kaikki pahimmat kannustinloukut ja systeemien aukot.
t.Ville
Anni Sinnemäki (vihr, Helsinki)
kiitos viestistä! Vastasin samantyyppiseen kyselyyn toiselle taiteilijalle, joten älkää ihmetelkö, jos vastaukset muistuttavat toisiaan!
Työttömyysturvan osalta tilanne on aivan kohtuuton. Jos käytäntö ei muutu, tarvitaan lakimuutos. Jätimme tästä myös Janina Anderssonin johdolla kirjallisen kysymyksen, joka löytyy linkistä www.eduskunta.fi/valtiopaivaasiakirjat/kk+1185/2006ä
Olen yhdessä muiden Vihreiden kanssa esittänyt eduskunnassa, että apurahatutkijat otettaisiin eläketurvan ja sairaus- ja äitiyspäivärahan piiriin. Viime syksyn keskustelujen perusteella olemme tulleet siihen tulokseen, että erillislaki olisi paras ratkaisu. Tärkeää on, että valtio osallistuu kustannuksiin, jotta apurahat eivät pienene eikä niiden määrä vähene. Toimeentulon turvaamiseen Vihreiden ratkaisu on perustulo. Lyhyemmällä tähtäimellä täytyy pyrkiä juuri tähän sosiaaliturvan piiriin pääsemiseen ja apurahojen määrän turvaamiseen.
Parhain terveisin,
Anni Sinnemäki
Työttömyysturvan osalta tilanne on aivan kohtuuton. Jos käytäntö ei muutu, tarvitaan lakimuutos. Jätimme tästä myös Janina Anderssonin johdolla kirjallisen kysymyksen, joka löytyy linkistä www.eduskunta.fi/valtiopaivaasiakirjat/kk+1185/2006ä
Olen yhdessä muiden Vihreiden kanssa esittänyt eduskunnassa, että apurahatutkijat otettaisiin eläketurvan ja sairaus- ja äitiyspäivärahan piiriin. Viime syksyn keskustelujen perusteella olemme tulleet siihen tulokseen, että erillislaki olisi paras ratkaisu. Tärkeää on, että valtio osallistuu kustannuksiin, jotta apurahat eivät pienene eikä niiden määrä vähene. Toimeentulon turvaamiseen Vihreiden ratkaisu on perustulo. Lyhyemmällä tähtäimellä täytyy pyrkiä juuri tähän sosiaaliturvan piiriin pääsemiseen ja apurahojen määrän turvaamiseen.
Parhain terveisin,
Anni Sinnemäki
Sirpa Puhakka (vas., Helsinki)
Hei vaan, tässä vastaukseni. Valitettavasti en päässyt mielenosoitukseen mukaan. Olisin halunnut tulla osoittamaan tukeni.
Terveisin Sirpa Puhakka
1) Mitä olisi tehtävä, jotta taiteilijat ja tutkijat sekä muut kulttuurialan pätkätyöläiset eivät putoaisi työttömäksi jäätyään työttömyysturvan ulkopuolelle?
Taiteilijoita ei tule rinnastaa yrittäjiin. Työttömyysturvassa on kohtuuttomuuksia taiteilijoiden kannalta. Työttömyysturvan tulkintaa taiteilijoiden kohdalla tulee selkiyttää. Tämä vaatii hyvin todennäköisesti myös lainsäädännön korjaamista heidän osaltaan, jotta tulkinnat eivät jää työvoimatoimistojen tehtäväksi. On kohtuutonta, jos taiteilijoita vaaditaan esimerkiksi luopumaan työhuoneestaan. Tämähän syö tulevaisuudenkin työmahdollisuudet. Olisi oltava selkeät pelisäännöt taiteilijan työttömyydelle.
2) Miten olet valmis ratkaisemaan apurahalla työskentelevien sosiaaliturvaongelmat?
Apurahalla oleville pitäisi taata eläketurva apurahoja pienentämättä. Apurahat tulisi huomioida sairaus- ja äitiyspäivärahoja laskettaessa palkkatuloa vastaavasti. Muutoinhan päivärahat jäävät peruspäivärahan tasolle, joka on surkean matala (jos taiteilijalla ei ole esim. opetus- tai muuta työtä). Kunnallinen perusterveydenhuolto voi hoitaa työterveyshuoltoa vastaavan hoidon. Tulisi kuitenkin säätää, että on oikeus myös määräaikaistarkastuksiin kuten työterveydenhuollossakin. Rahoitus tulee huomioida kuntien valtionosuuksissa. Asumistuen myöntämisperusteita tulee selkiyttää ja yksinkertaistaa. Apurahojen huomioiminen asumistukea alentavana tulona on epälooginen, koska se ei vaikuta muuhunkaan sosiaaliturvaan nostavasti. Mikäli apurahat rinnastetaan peruspäivärahoissa palkkatuloon (=ansiosidonnainen päiväraha) tulee tämäkin loogisesti rinnastaa palkkatuloon. Asumistuessa on kuitenkin se kohtuuttomuus, että pieni nousu ansioissa saattaa viedä kokonaisuuden pakkasen puolelle. Asumistuen tulee laskea vain osittain, jos tulot nousevat (edellyttäen, että apurahat kerryttävät myös muun sosiaaliturvan apurahoja laskematta).
Olemme vaatineet, että kaikki tulot alle 10 000 euroa vuodessa ovat verottomia, mikä saattaisi helpottaa joissain tilanteissa. Osa taiteilijoista tekee opetus- tmv. työtä.
3) Miten olet valmis vahvistamaan taiteen, tieteen ja kulttuurin asemaa nykyisessä, yhä enemmän kaupallistuvassa markkinatalousjärjestelmässä? Onko ratkaisuna taiteilijayrittäjyyden tukeminen, perustulo, taiteilijapalkka vai joku muu - mikä?
En uskalla luvata taiteilijapalkkaa, mutta taiteilijoiden ja tutkijoiden toimeentulo-ongelmat tulee selvittää (vrt. em sosiaaliturva- eläke- ja terveyskysymykset). Tähän liittyy myös apurahajärjestelmien kehittäminen. Yhteiskunnan pitäisi nykyistä enemmän antaa myös mahdollisuuksia erilaisilla rakenneratkaisulla: ostamalla taidetta, vuokraamalla työtiloja, mahdollistamalla taiteen ja kulttuurin ostamisen. Tutkijoiden ja tieteen tilanne on oma lukunsa; yliopistojen pätkätöistä pitäisi päästä eroon vakinaistamalla työsuhteita ja kehittämällä pitkäjänteisempää rahoitusta. Mahdollisesti valituksi tultuani olen valmis keskustelemaan, selvittämään ja viemään näitä asioita eteenpäin eduskunnassa.
Terveisin Sirpa Puhakka
1) Mitä olisi tehtävä, jotta taiteilijat ja tutkijat sekä muut kulttuurialan pätkätyöläiset eivät putoaisi työttömäksi jäätyään työttömyysturvan ulkopuolelle?
Taiteilijoita ei tule rinnastaa yrittäjiin. Työttömyysturvassa on kohtuuttomuuksia taiteilijoiden kannalta. Työttömyysturvan tulkintaa taiteilijoiden kohdalla tulee selkiyttää. Tämä vaatii hyvin todennäköisesti myös lainsäädännön korjaamista heidän osaltaan, jotta tulkinnat eivät jää työvoimatoimistojen tehtäväksi. On kohtuutonta, jos taiteilijoita vaaditaan esimerkiksi luopumaan työhuoneestaan. Tämähän syö tulevaisuudenkin työmahdollisuudet. Olisi oltava selkeät pelisäännöt taiteilijan työttömyydelle.
2) Miten olet valmis ratkaisemaan apurahalla työskentelevien sosiaaliturvaongelmat?
Apurahalla oleville pitäisi taata eläketurva apurahoja pienentämättä. Apurahat tulisi huomioida sairaus- ja äitiyspäivärahoja laskettaessa palkkatuloa vastaavasti. Muutoinhan päivärahat jäävät peruspäivärahan tasolle, joka on surkean matala (jos taiteilijalla ei ole esim. opetus- tai muuta työtä). Kunnallinen perusterveydenhuolto voi hoitaa työterveyshuoltoa vastaavan hoidon. Tulisi kuitenkin säätää, että on oikeus myös määräaikaistarkastuksiin kuten työterveydenhuollossakin. Rahoitus tulee huomioida kuntien valtionosuuksissa. Asumistuen myöntämisperusteita tulee selkiyttää ja yksinkertaistaa. Apurahojen huomioiminen asumistukea alentavana tulona on epälooginen, koska se ei vaikuta muuhunkaan sosiaaliturvaan nostavasti. Mikäli apurahat rinnastetaan peruspäivärahoissa palkkatuloon (=ansiosidonnainen päiväraha) tulee tämäkin loogisesti rinnastaa palkkatuloon. Asumistuessa on kuitenkin se kohtuuttomuus, että pieni nousu ansioissa saattaa viedä kokonaisuuden pakkasen puolelle. Asumistuen tulee laskea vain osittain, jos tulot nousevat (edellyttäen, että apurahat kerryttävät myös muun sosiaaliturvan apurahoja laskematta).
Olemme vaatineet, että kaikki tulot alle 10 000 euroa vuodessa ovat verottomia, mikä saattaisi helpottaa joissain tilanteissa. Osa taiteilijoista tekee opetus- tmv. työtä.
3) Miten olet valmis vahvistamaan taiteen, tieteen ja kulttuurin asemaa nykyisessä, yhä enemmän kaupallistuvassa markkinatalousjärjestelmässä? Onko ratkaisuna taiteilijayrittäjyyden tukeminen, perustulo, taiteilijapalkka vai joku muu - mikä?
En uskalla luvata taiteilijapalkkaa, mutta taiteilijoiden ja tutkijoiden toimeentulo-ongelmat tulee selvittää (vrt. em sosiaaliturva- eläke- ja terveyskysymykset). Tähän liittyy myös apurahajärjestelmien kehittäminen. Yhteiskunnan pitäisi nykyistä enemmän antaa myös mahdollisuuksia erilaisilla rakenneratkaisulla: ostamalla taidetta, vuokraamalla työtiloja, mahdollistamalla taiteen ja kulttuurin ostamisen. Tutkijoiden ja tieteen tilanne on oma lukunsa; yliopistojen pätkätöistä pitäisi päästä eroon vakinaistamalla työsuhteita ja kehittämällä pitkäjänteisempää rahoitusta. Mahdollisesti valituksi tultuani olen valmis keskustelemaan, selvittämään ja viemään näitä asioita eteenpäin eduskunnassa.
Ville Niinistö (vihr, Varsinais-Suomi)
Hei, Tässä vastaukseni. Itsekin apurahatutkijana aihe on minulle hyvin tuttu ja tärkeä.
Yst.terv. -Ville Niinistö Vihreiden vpj
1) Mitä olisi tehtävä, jotta taiteilijat ja tutkijat sekä muut kulttuurialan pätkätyöläiset eivät putoaisi työttömäksi jäätyään työttömyysturvan ulkopuolelle?
Tarvitaan ministeriöltä uutta ja selkeää ohjeistusta, jossa työvoimaviranomaisia velvoitetaan rinnastamaan taiteilijat ja tutkijat tavallisiin työnhakijoihin. Jos työnhakija kerran ilmoittaa olevansa työmarkkinoiden käytettävissä, on hänen saatava työttömyysturvaa riippumatta hänen ammatistaan.
2) Miten olette valmis ratkaisemaan apurahalla työskentelevien sosiaaliturvaongelmat?
Mielestäni tarvitaan apurahaurheilijoiden ja maatalousyrittäjien kaltainen erillinen lainsäädäntö, jossa sosiaalivakuutus taataan apurahatutkijoille ja -taiteilijoille ansiotason siitä laskematta. Tämä on vihreille tärkeä kysymys hallitusohjelmaneuvotteluissa.
3) Miten olette valmis vahvistamaan taiteen, tieteen ja kulttuurin asemaa nykyisessä, yhä enemmän kaupallistuvassa markkinatalousjärjestelmässä? Onko ratkaisuna taiteilijayrittäjyyden tukeminen, perustulo, taiteilijapalkka vai joku muu – mikä?
Vihreiden ajama perustulo toisi luovan työn tekijöille perusturvan, joka kannustaa toivottujen valintojen tekemiseen työelämässä. Sen avulla perusturva on oikeudenmukainen ja selkeästi saatavilla kaikille, myös luovan työn tekijöille ja taiteilijoille. Perustulon avulla ihmiset voivat nykyistä paremmin keskittyä aidosti inhimillistä pääomaa lisäävään työhön, jolla on sisällöllistä merkitystä. Yliopistojen lisääntyvä itsenäisyys ei saa tarkoittaa vähenevää valtion tukea. Päinvastoin. Yliopistojen perusrahoitukseen tarvitaan tasokorotusta, joka on kohdennettava ennen kaikkea post doc -tutkijoille työmahdollisuuksien parantamiseksi. Lisääntyvän perusrahoituksen avulla tieteentekijät voivat saada pitempiä ja turvallisempia työsuhteita, ja lisääntyvä yliopistojen autonomia vapauttaa tutkijat Opetusministeriön sosialidemokraattisesta mikro-ohjauksesta ja byrokratiasta. Tällöin tieteen tekemisen edellytykset paranevat, ja myös mahdollisuudet mielekkään ulkopuolisen rahoituksen hankkimiseen.
Jos muuten laitatte tiedot nettiin, niin aiheesta löytyy lisää nettisivuiltani: http://www.villeniinisto.fi.
Kirjoitin myös juuri 7.3. kirjoittajavieras-kirjoituksen aiheesta Turun Sanomiin.
Tsemppiä tavoitteidenne ajamisessa, ja jos tulen valituksi lupaan tehdä kaikkeni epäkohtien pikaiseksi korjaamiseksi!
Yst.terv.
-Ville
Yst.terv. -Ville Niinistö Vihreiden vpj
1) Mitä olisi tehtävä, jotta taiteilijat ja tutkijat sekä muut kulttuurialan pätkätyöläiset eivät putoaisi työttömäksi jäätyään työttömyysturvan ulkopuolelle?
Tarvitaan ministeriöltä uutta ja selkeää ohjeistusta, jossa työvoimaviranomaisia velvoitetaan rinnastamaan taiteilijat ja tutkijat tavallisiin työnhakijoihin. Jos työnhakija kerran ilmoittaa olevansa työmarkkinoiden käytettävissä, on hänen saatava työttömyysturvaa riippumatta hänen ammatistaan.
2) Miten olette valmis ratkaisemaan apurahalla työskentelevien sosiaaliturvaongelmat?
Mielestäni tarvitaan apurahaurheilijoiden ja maatalousyrittäjien kaltainen erillinen lainsäädäntö, jossa sosiaalivakuutus taataan apurahatutkijoille ja -taiteilijoille ansiotason siitä laskematta. Tämä on vihreille tärkeä kysymys hallitusohjelmaneuvotteluissa.
3) Miten olette valmis vahvistamaan taiteen, tieteen ja kulttuurin asemaa nykyisessä, yhä enemmän kaupallistuvassa markkinatalousjärjestelmässä? Onko ratkaisuna taiteilijayrittäjyyden tukeminen, perustulo, taiteilijapalkka vai joku muu – mikä?
Vihreiden ajama perustulo toisi luovan työn tekijöille perusturvan, joka kannustaa toivottujen valintojen tekemiseen työelämässä. Sen avulla perusturva on oikeudenmukainen ja selkeästi saatavilla kaikille, myös luovan työn tekijöille ja taiteilijoille. Perustulon avulla ihmiset voivat nykyistä paremmin keskittyä aidosti inhimillistä pääomaa lisäävään työhön, jolla on sisällöllistä merkitystä. Yliopistojen lisääntyvä itsenäisyys ei saa tarkoittaa vähenevää valtion tukea. Päinvastoin. Yliopistojen perusrahoitukseen tarvitaan tasokorotusta, joka on kohdennettava ennen kaikkea post doc -tutkijoille työmahdollisuuksien parantamiseksi. Lisääntyvän perusrahoituksen avulla tieteentekijät voivat saada pitempiä ja turvallisempia työsuhteita, ja lisääntyvä yliopistojen autonomia vapauttaa tutkijat Opetusministeriön sosialidemokraattisesta mikro-ohjauksesta ja byrokratiasta. Tällöin tieteen tekemisen edellytykset paranevat, ja myös mahdollisuudet mielekkään ulkopuolisen rahoituksen hankkimiseen.
Jos muuten laitatte tiedot nettiin, niin aiheesta löytyy lisää nettisivuiltani: http://www.villeniinisto.fi.
Kirjoitin myös juuri 7.3. kirjoittajavieras-kirjoituksen aiheesta Turun Sanomiin.
Tsemppiä tavoitteidenne ajamisessa, ja jos tulen valituksi lupaan tehdä kaikkeni epäkohtien pikaiseksi korjaamiseksi!
Yst.terv.
-Ville
Tiia Aarnipuu (vas, Helsinki)
1) Mitä olisi tehtävä, jotta taiteilijat ja tutkijat sekä muut kulttuurialan pätkätyöläiset eivät putoaisi työttömäksi jäätyään työttömyysturvan ulkopuolelle?
Työvoimahallinto täytyy yksinkertaisesti ohjeistaa uudelleen. Tähänei käsittääkseni tarvita mitään lainsäädäntömuutoksia, vaan riittää, että työministeriöstä annetaan uudet, tarkat, tosielämää vastaavat ohjeet.
2) Miten olette valmis ratkaisemaan apurahalla työskenteleviensosiaaliturvaongelmat?
Tämä kysymys on vaikeammin ratkaistavissa. Ihannetilanteessa olisi tietenkin vain palkkatyösuhteita eikä ollenkaan lyhyitä apurahoja. Kun tämä visio on kuitenkin aika epärealistinen, on apurahojen myöntämisen yhteydessä huolehdittava sosiaaliturvasta. Se vääjäämättä pienentää joko apurahan määrää tai apurahan saajien määrää. Jotta myös tutkimustyöllä ja taiteella voisi elää, pitäisi siis varmaankin käytännössä monilla aloilla vähentää sekä perus- että jatko-opiskelijoiden määrää. Kysymys liittyy siis laajempiin koulutus-, tiede- ja kulttuuripoliittisiin keskusteluihin, eikä ole ihan yksinkertainen kokonaisuus. Se on kuitenkin ihan selvää, että apurahansaaja tarvitsee riittävät sairauspäivärahat, vanhempainetuudet ja eläketurvan siinä missä palkansaajakin. On käsittämätöntä, että tästä edes keskustellaan 2000-luvun Suomessa. Luulen, että se kuvastaa niitä asenteita, joita monilla yhä on taiteen ja tieteen tekemistä kohtaan: sellainen ei ole "ihan oikeaa" työtä, vaan jotain puuhastelua tai harrastelua.
3) Miten olette valmis vahvistamaan taiteen, tieteen jakulttuurin asemaanykyisessä, yhä enemmän kaupallistuvassa markkinatalousjärjestelmässä? Onko ratkaisuna taiteilijayrittäjyyden tukeminen, perustulo, taiteilijapalkka vai joku muu? mikä?
Ratkaisu ei ainakaan ole se, että kaikki taiteilijat ja tutkijat niputetaan yrittäjiksi. Toivottavasti vasemmistoliiton syyperustainen perustulomalli ja vihreiden kansalaispalkkamalli herättävät lisää keskustelua ja kehittelyä, jotta nykyistä sosiaaliturvaa saadaan selkeytettyä ja parannettua. Kulttuuri ja taide tarvitsevat ilman muuta nykyistä enemmän julkista tukea. Tieteen puolella kysymys liittyy myös yliopistojen perusrahoitukseen, jota pitää lisätä, ei leikata.
Tiia
Työvoimahallinto täytyy yksinkertaisesti ohjeistaa uudelleen. Tähänei käsittääkseni tarvita mitään lainsäädäntömuutoksia, vaan riittää, että työministeriöstä annetaan uudet, tarkat, tosielämää vastaavat ohjeet.
2) Miten olette valmis ratkaisemaan apurahalla työskenteleviensosiaaliturvaongelmat?
Tämä kysymys on vaikeammin ratkaistavissa. Ihannetilanteessa olisi tietenkin vain palkkatyösuhteita eikä ollenkaan lyhyitä apurahoja. Kun tämä visio on kuitenkin aika epärealistinen, on apurahojen myöntämisen yhteydessä huolehdittava sosiaaliturvasta. Se vääjäämättä pienentää joko apurahan määrää tai apurahan saajien määrää. Jotta myös tutkimustyöllä ja taiteella voisi elää, pitäisi siis varmaankin käytännössä monilla aloilla vähentää sekä perus- että jatko-opiskelijoiden määrää. Kysymys liittyy siis laajempiin koulutus-, tiede- ja kulttuuripoliittisiin keskusteluihin, eikä ole ihan yksinkertainen kokonaisuus. Se on kuitenkin ihan selvää, että apurahansaaja tarvitsee riittävät sairauspäivärahat, vanhempainetuudet ja eläketurvan siinä missä palkansaajakin. On käsittämätöntä, että tästä edes keskustellaan 2000-luvun Suomessa. Luulen, että se kuvastaa niitä asenteita, joita monilla yhä on taiteen ja tieteen tekemistä kohtaan: sellainen ei ole "ihan oikeaa" työtä, vaan jotain puuhastelua tai harrastelua.
3) Miten olette valmis vahvistamaan taiteen, tieteen jakulttuurin asemaanykyisessä, yhä enemmän kaupallistuvassa markkinatalousjärjestelmässä? Onko ratkaisuna taiteilijayrittäjyyden tukeminen, perustulo, taiteilijapalkka vai joku muu? mikä?
Ratkaisu ei ainakaan ole se, että kaikki taiteilijat ja tutkijat niputetaan yrittäjiksi. Toivottavasti vasemmistoliiton syyperustainen perustulomalli ja vihreiden kansalaispalkkamalli herättävät lisää keskustelua ja kehittelyä, jotta nykyistä sosiaaliturvaa saadaan selkeytettyä ja parannettua. Kulttuuri ja taide tarvitsevat ilman muuta nykyistä enemmän julkista tukea. Tieteen puolella kysymys liittyy myös yliopistojen perusrahoitukseen, jota pitää lisätä, ei leikata.
Tiia
Outi Alanko-Kahiluoto (vihr, Helsinki)
1) Mitä olisi tehtävä, jotta taiteilijat ja tutkijat sekä muut kulttuurialan pätkätyöläiset eivät putoaisi työttömäksi jäätyään työttömyysturvan ulkopuolelle? Näiden ammattien harjoittaja voi nykyisin jäädä kokonaan ilman työttömyysetuutta sillä perusteella, että työvoimaviranomaiset rinnastavat hänet yrittäjään, joka ”työllistyy omassa työssään”.
Vastaus:
Tieteen- ja taiteentekijöitä ei tule rinnastaa yrittäjiin. Jotta tilanne korjaantuisi, Työministeriön tulisi tarkentaa ohjeistustaan työvoimahallinnolle ja tehdä selväksi, että tieteen- tai taiteentekijä on rahoituksen päätyttyä samalla tavalla oikeutettu työttömyysetuuteen kuin kuka tahansa palkansaaja. Tieteentekijöiden liiton sosiaaliturvatyöryhmässä olemme olleet sitä mieltä, että myös apurahatyö on palkansaajuuteen rinnastettavaa työtä. Apurahakauden loputtua apurahansaaja on tulkittava samassa merkityksessä työttömäksi (ja työmarkkinoiden käytettävissä olevaksi) kuin kuka tahansa vailla työtä ja tuloja oleva palkansaaja.
Mielestäni työhallinnon tulisi pitää tieteen- ja taiteentekijöitä sekä muita kulttuurialan pätkätyöläisiä palkansaajina, ei omassa työssään työllistyvinä yrittäjinä. Esimerkiksi tutkijalla ei ole odotettavissa tutkimustyöstään taloudellista voittoa. Taloudellisen hyödyn valmiista väitöskirjasta saa yliopisto, jonka perusrahoitus perustuu suoritettujen tutkintojen määrään. Toisin kuin yrittäjä, tutkija tekee työtä toiselle (yliopistolle, Suomen Akatemialle, tutkimuslaitokselle), ei itselleen.
Vihreän puolueen ratkaisu pätkätyöläisten sosiaaliturvaan on perustulo, joka toisi nykyistä paremman toimeentuloturvan pätkätöiden välissä ja tekisi kannattavaksi myös lyhytaikaisten töiden vastaanottamisen. Yhdessä apurahan kanssa perustulo mahdollistaisi keskittymisen taiteelliseen tai tieteelliseen työhön ilman, että tutkijan tai taiteilijan tarvitsisi samaan aikaan tehdä muita töitä varsinaisen työnsä lisäksi. Näiden ammattien harjoittaja saisi siis keskittyä omaan työhönsä.
2) Miten olet valmis ratkaisemaan apurahalla työskentelevien sosiaaliturvaongelmat? Apurahatyöskentely ei kerrytä eläketurvaa eikä sairaus- tai äitiyspäivärahaa. Työterveyshuoltoa ei ole, eikä apurahakausi kartuta myöskään työttömyyspäivärahan edellytyksenä olevaa työssäoloaikaa. Toisaalta apurahat otetaan esimerkiksi asumistukea alentavana tulona huomioon.
Vastaus:
Olemme Tieteentekijöiden liitossa olleet sitä mieltä, että apurahansaajille tulisi luoda oma eläketurva samaan tapaan kuin on esimerkiksi urheilijoilla. Eläketurvan parantaminen ei saisi kuitenkaan pienentää käteen jäävää apurahaa. Taiteen- ja tieteentekijöillä on oltava vastaava oikeus sairas- ja äitiyspäivärahaan kuin muillakin palkansaajilla. Apurahansaajille ja freelancereille on saatava sama työterveyshuolto kuin muillekin palkansaajille.
3) Miten olet valmis vahvistamaan taiteen, tieteen ja kulttuurin asemaa nykyisessä, yhä enemmän kaupallistuvassa markkinatalousjärjestelmässä? Onko ratkaisuna taiteilijayrittäjyyden tukeminen, perustulo, taiteilijapalkka vai joku muu – mikä?
Vastaus:
Mielestäni apurahoja tulisi muuttaa nykyistä enemmän palkoiksi. Esimerkiksi yliopistolaitosten ei tule teettää apurahalla projektiluonteista tutkimusta, josta se voi maksaa palkan. En kuitenkaan kannata apurahasysteemin lakkauttamista, sillä apurahat suovat lyhytkestoisille ja vapaille taideprojekteille niiden tarvitsemaa liikkumavaraa, siis juuri vapautta. Ongelmana on apurahansaajien sosiaali- ja työttömyysturva, joka täytyy saada pikaisesti kuntoon. Lisäksi taiteilijaeläkkeiden määrää ja pitkien 3-vuotisten taiteilija-apurahojen määrää tulisi kasvattaa. Myös uusia teattereita tulisi tuoda teatterilain piiriin. Kulttuurille maksettu julkinen tuki pitää kaksinkertaistaa. Kulttuuri ja taide tuottavat moninkertaisesti siihen satsatut varat mm. kansalaisten lisääntyneenä hyvinvointina ja verotuloina.
Vastaus:
Tieteen- ja taiteentekijöitä ei tule rinnastaa yrittäjiin. Jotta tilanne korjaantuisi, Työministeriön tulisi tarkentaa ohjeistustaan työvoimahallinnolle ja tehdä selväksi, että tieteen- tai taiteentekijä on rahoituksen päätyttyä samalla tavalla oikeutettu työttömyysetuuteen kuin kuka tahansa palkansaaja. Tieteentekijöiden liiton sosiaaliturvatyöryhmässä olemme olleet sitä mieltä, että myös apurahatyö on palkansaajuuteen rinnastettavaa työtä. Apurahakauden loputtua apurahansaaja on tulkittava samassa merkityksessä työttömäksi (ja työmarkkinoiden käytettävissä olevaksi) kuin kuka tahansa vailla työtä ja tuloja oleva palkansaaja.
Mielestäni työhallinnon tulisi pitää tieteen- ja taiteentekijöitä sekä muita kulttuurialan pätkätyöläisiä palkansaajina, ei omassa työssään työllistyvinä yrittäjinä. Esimerkiksi tutkijalla ei ole odotettavissa tutkimustyöstään taloudellista voittoa. Taloudellisen hyödyn valmiista väitöskirjasta saa yliopisto, jonka perusrahoitus perustuu suoritettujen tutkintojen määrään. Toisin kuin yrittäjä, tutkija tekee työtä toiselle (yliopistolle, Suomen Akatemialle, tutkimuslaitokselle), ei itselleen.
Vihreän puolueen ratkaisu pätkätyöläisten sosiaaliturvaan on perustulo, joka toisi nykyistä paremman toimeentuloturvan pätkätöiden välissä ja tekisi kannattavaksi myös lyhytaikaisten töiden vastaanottamisen. Yhdessä apurahan kanssa perustulo mahdollistaisi keskittymisen taiteelliseen tai tieteelliseen työhön ilman, että tutkijan tai taiteilijan tarvitsisi samaan aikaan tehdä muita töitä varsinaisen työnsä lisäksi. Näiden ammattien harjoittaja saisi siis keskittyä omaan työhönsä.
2) Miten olet valmis ratkaisemaan apurahalla työskentelevien sosiaaliturvaongelmat? Apurahatyöskentely ei kerrytä eläketurvaa eikä sairaus- tai äitiyspäivärahaa. Työterveyshuoltoa ei ole, eikä apurahakausi kartuta myöskään työttömyyspäivärahan edellytyksenä olevaa työssäoloaikaa. Toisaalta apurahat otetaan esimerkiksi asumistukea alentavana tulona huomioon.
Vastaus:
Olemme Tieteentekijöiden liitossa olleet sitä mieltä, että apurahansaajille tulisi luoda oma eläketurva samaan tapaan kuin on esimerkiksi urheilijoilla. Eläketurvan parantaminen ei saisi kuitenkaan pienentää käteen jäävää apurahaa. Taiteen- ja tieteentekijöillä on oltava vastaava oikeus sairas- ja äitiyspäivärahaan kuin muillakin palkansaajilla. Apurahansaajille ja freelancereille on saatava sama työterveyshuolto kuin muillekin palkansaajille.
3) Miten olet valmis vahvistamaan taiteen, tieteen ja kulttuurin asemaa nykyisessä, yhä enemmän kaupallistuvassa markkinatalousjärjestelmässä? Onko ratkaisuna taiteilijayrittäjyyden tukeminen, perustulo, taiteilijapalkka vai joku muu – mikä?
Vastaus:
Mielestäni apurahoja tulisi muuttaa nykyistä enemmän palkoiksi. Esimerkiksi yliopistolaitosten ei tule teettää apurahalla projektiluonteista tutkimusta, josta se voi maksaa palkan. En kuitenkaan kannata apurahasysteemin lakkauttamista, sillä apurahat suovat lyhytkestoisille ja vapaille taideprojekteille niiden tarvitsemaa liikkumavaraa, siis juuri vapautta. Ongelmana on apurahansaajien sosiaali- ja työttömyysturva, joka täytyy saada pikaisesti kuntoon. Lisäksi taiteilijaeläkkeiden määrää ja pitkien 3-vuotisten taiteilija-apurahojen määrää tulisi kasvattaa. Myös uusia teattereita tulisi tuoda teatterilain piiriin. Kulttuurille maksettu julkinen tuki pitää kaksinkertaistaa. Kulttuuri ja taide tuottavat moninkertaisesti siihen satsatut varat mm. kansalaisten lisääntyneenä hyvinvointina ja verotuloina.
Leena Eräsaari (vas, Helsinki)
1) Olen siis itse ollut yliopistolla työssä vuodesta 1982 enkä koskaan ole ollut vakituisessa suhteessa työnantajaan. Toisaalta olen ollut ehkäpä vain vuoden kaikkinensa työttömänä. Mutta pätkätyöläisenä oleminen ei ole minusta sellaista herkkua, jota haluaisin itselleni tai muillekaan lähimmäisille. Mutta minun eläketurvani on kyllä näissä työsuhteissa karttunut. Sosiaalipoliitikkona olen kyllä erinomaisen hyvin perillä erilaisista toimenpiteistä, joiden avulla nykyään tehdään vaikeaksi työttömyysturvan saantia, toimeentuloturvan saantia yms. Suuntauksen nimi on ”aktivoiva työvoimapolitiikka”, joka siis tarkoittaa mahdollisimman monien ihmisten jättämistä ilman mitään sosiaaliturvaa tai palveluita. Kohtalainen raivo tätä politiikkaa kohtaan on saanut minut ryhtymään politiikkaan. En pidä itseäni minään ”urapoliitikkona” vaan haluan nimenomaan ottaa esille näitä yhteiskunnallisia vääryyksiä.
2) Tähänhän kysymykseen jo löydettiin ratkaisu: Apurahojen tasoa korotetaan niin, että siihen sisältyy myös sosiaaliturva. Se sosiaaliturva myös verotetaan apurahasta samalla tavalla kuin palkansaajiltakin. Verottamalla ja järjestämällä verotus apurahan myöntävän organisaation toimesta kyetään myös työllistämään lisää ihmisiä.
3) Toisin kuin Vasemmistoliiton ohjelma ehdottaa, niin itse kannatan perustuloa, jonka pitäisi myös olla suurempi kuin Vihreiden ehdottama. Vasemmistoliittohan on ehdottanut 1000 euron tuloa, jota alle ei verotettaisi. Jotakin sitä luokkaa sen perustulon täytyisi olla. Jos taiteilijat/tieteentekijät kykenevät sitten hankkimaan enemmän tuloja, niin niitä pitäisi sitten verottaa. Taiteilijat ja tieteentekijät eivät tietenkään ole niin suuri ryhmä, että he yksin saattaisivat valtion talouden vararikkoon, mutta muut työttömät ja sairaat ovat kaikkineen ongelma. Verotusta yläpäästä (pääomatulot ja optiot erityisesti) pitäisi lisätä, kenties myös ns. tobinin vero jne. pitäisi ottaa käyttöön.
2) Tähänhän kysymykseen jo löydettiin ratkaisu: Apurahojen tasoa korotetaan niin, että siihen sisältyy myös sosiaaliturva. Se sosiaaliturva myös verotetaan apurahasta samalla tavalla kuin palkansaajiltakin. Verottamalla ja järjestämällä verotus apurahan myöntävän organisaation toimesta kyetään myös työllistämään lisää ihmisiä.
3) Toisin kuin Vasemmistoliiton ohjelma ehdottaa, niin itse kannatan perustuloa, jonka pitäisi myös olla suurempi kuin Vihreiden ehdottama. Vasemmistoliittohan on ehdottanut 1000 euron tuloa, jota alle ei verotettaisi. Jotakin sitä luokkaa sen perustulon täytyisi olla. Jos taiteilijat/tieteentekijät kykenevät sitten hankkimaan enemmän tuloja, niin niitä pitäisi sitten verottaa. Taiteilijat ja tieteentekijät eivät tietenkään ole niin suuri ryhmä, että he yksin saattaisivat valtion talouden vararikkoon, mutta muut työttömät ja sairaat ovat kaikkineen ongelma. Verotusta yläpäästä (pääomatulot ja optiot erityisesti) pitäisi lisätä, kenties myös ns. tobinin vero jne. pitäisi ottaa käyttöön.
Riitta Tynjä (Skp, Keski-Suomi)
TATUSOTU-aiheisiin kysymyksiinne vastausyritelmiä:
1) Miten olisi SKP:n esitys 800 euron perusturvasta kuukaudessa verottomana jokaiselle täysi-ikäiselle niissä elämäntilanteissa, joissa hänellä ei ole mahdollisuutta osallistua työelämään tai muutoin saada toimeentuloaan työttömyyden, pätkätöiden, opiskelun, vanhuuden, sairauden tai vastaavan syyn vuoksi?
Olen itse sosiaalityöntekijänä törmännyt tällaisiin taiteilijoiden ym. ongelmiin ja todennut heidän olevan melkoinen väliinputoajaryhmä. Samoja ongelmia on myös ns. narikkayrittäjillä tai muilla, jotka yritystoiminnallaan ansaitsevat liian vähän tai ajoittain eivät lainkaan. Myös yritystoiminnan tai taiteilemisen lopettaminen/vähentäminen on vaikea näyttää toteen. Työttömyyden tullen työttömyysturvan piiriin pääseminen taitaa olla aika mahdotonta nykyisellään.
2) Se, että apurahatyöskentely ei kerrytä esim. sairaus- tai äitiyspäivärahaa on minulle tuttua mm. tyttäreni ja sisareni kokemusten kautta. Tilannehan ei ole oikeudenmukainen ja asian korjaamiseksi on tehtävä jotain. Te olette itse asian parhaita asiantuntijoita ja teidän ehdotuksianne tulee päätöksentekijöiden kuulla.
Kelan maksamassa asumistuessa otetaan tulona huomioon VEROTETTAVAT tulot ja kun apuraha ei ole sellaista, ei sitä kyllä pitäisi ottaa tulona huomioon. Tällaisesta asumistukipäätöksestä tulee ehdottomasti vaatia oikaisua!
Toimeentulotuessa sen sijaan kaikki tulot huomioidaan tulona, mutta niissäkin 20% TYÖtulosta (max 150eur/kk) jätetään tulona huomioimatta. Eipä ole tullut eteeni, pitääkö sosiaalitoimi apurahaa PALKKAtulona!
Sairaus- ja äitiyspäivärahatilanteessa SKP:n esitys merkitsisi käytännössä, että jokainen saisi kuitenkin vähintään tuon 800 euroa kuukaudessa verottomana.
3) Taiteen, tieteen ja kulttuurin asemaa yhä enemmän kaupallistuvassa markkinatalousjärjestelmässä olisi ehdottomasti vahvistettava. Mutta miten se tehdään, onkin vaikeampi vastata. Varmaan tarvitaan monia eri keinoja. Itselläni on käsitys, että yhteiskunnan tuki niin valtakunnan kuin kuntien tasolla on vähentynyt jatkuvasti. Varmaan perustellaan rahapulalla, vaikka maamme on rikkaampi kuin koskaan. Kysehän on arvovalinnasta ja poliittisesta päätöksenteosta, miten varallisuutta kohdellaan ja jaetaan. Minun mielestäni SKP:n vaatimus työn, TULOJEN ja päätösvallan uusjaosta on paikallaan!
Kulttuurityöntekijöiden peruselämistä varmaan helpottaisi käytännössä tuo 800 euron perusturva, jonka saisi, ellei tuloja muutoin ole riittävästi.
terveisin
Riitta Tynjä
1) Miten olisi SKP:n esitys 800 euron perusturvasta kuukaudessa verottomana jokaiselle täysi-ikäiselle niissä elämäntilanteissa, joissa hänellä ei ole mahdollisuutta osallistua työelämään tai muutoin saada toimeentuloaan työttömyyden, pätkätöiden, opiskelun, vanhuuden, sairauden tai vastaavan syyn vuoksi?
Olen itse sosiaalityöntekijänä törmännyt tällaisiin taiteilijoiden ym. ongelmiin ja todennut heidän olevan melkoinen väliinputoajaryhmä. Samoja ongelmia on myös ns. narikkayrittäjillä tai muilla, jotka yritystoiminnallaan ansaitsevat liian vähän tai ajoittain eivät lainkaan. Myös yritystoiminnan tai taiteilemisen lopettaminen/vähentäminen on vaikea näyttää toteen. Työttömyyden tullen työttömyysturvan piiriin pääseminen taitaa olla aika mahdotonta nykyisellään.
2) Se, että apurahatyöskentely ei kerrytä esim. sairaus- tai äitiyspäivärahaa on minulle tuttua mm. tyttäreni ja sisareni kokemusten kautta. Tilannehan ei ole oikeudenmukainen ja asian korjaamiseksi on tehtävä jotain. Te olette itse asian parhaita asiantuntijoita ja teidän ehdotuksianne tulee päätöksentekijöiden kuulla.
Kelan maksamassa asumistuessa otetaan tulona huomioon VEROTETTAVAT tulot ja kun apuraha ei ole sellaista, ei sitä kyllä pitäisi ottaa tulona huomioon. Tällaisesta asumistukipäätöksestä tulee ehdottomasti vaatia oikaisua!
Toimeentulotuessa sen sijaan kaikki tulot huomioidaan tulona, mutta niissäkin 20% TYÖtulosta (max 150eur/kk) jätetään tulona huomioimatta. Eipä ole tullut eteeni, pitääkö sosiaalitoimi apurahaa PALKKAtulona!
Sairaus- ja äitiyspäivärahatilanteessa SKP:n esitys merkitsisi käytännössä, että jokainen saisi kuitenkin vähintään tuon 800 euroa kuukaudessa verottomana.
3) Taiteen, tieteen ja kulttuurin asemaa yhä enemmän kaupallistuvassa markkinatalousjärjestelmässä olisi ehdottomasti vahvistettava. Mutta miten se tehdään, onkin vaikeampi vastata. Varmaan tarvitaan monia eri keinoja. Itselläni on käsitys, että yhteiskunnan tuki niin valtakunnan kuin kuntien tasolla on vähentynyt jatkuvasti. Varmaan perustellaan rahapulalla, vaikka maamme on rikkaampi kuin koskaan. Kysehän on arvovalinnasta ja poliittisesta päätöksenteosta, miten varallisuutta kohdellaan ja jaetaan. Minun mielestäni SKP:n vaatimus työn, TULOJEN ja päätösvallan uusjaosta on paikallaan!
Kulttuurityöntekijöiden peruselämistä varmaan helpottaisi käytännössä tuo 800 euron perusturva, jonka saisi, ellei tuloja muutoin ole riittävästi.
terveisin
Riitta Tynjä
Terho Pursiainen (vihr, Uusimaa)
1) Taiteilijoilla ja tutkijoilla täytyy olla oikeus työttömyysturvaan silloin, kun he eivät saa tuloa työstään. Hankalia tilanteita syntyy esim. apurahakausien päättyessä. Vihreiden perustulo olisi hyvä pohja järjestelmän kehittämiseksi.
2) Apuraha tulisi tukia jaettaessa ottaa huomioon samalla tavoin kuin palkkatulokin.
3) Vihreiden perustulo.
--------------------------------
Kaisa Saarikorpi
Sarkatie 5, 04400 Järvenpää
050-350 3755
Äänestä Terho eduskuntaan.
www.terhopursiainen.fi
2) Apuraha tulisi tukia jaettaessa ottaa huomioon samalla tavoin kuin palkkatulokin.
3) Vihreiden perustulo.
--------------------------------
Kaisa Saarikorpi
Sarkatie 5, 04400 Järvenpää
050-350 3755
Äänestä Terho eduskuntaan.
www.terhopursiainen.fi
Olli Savela (Skp, Uusimaa)
1) Mitä olisi tehtävä, jotta taiteilijat ja tutkijat sekä muut kulttuurialan pätkätyöläiset eivät putoaisi työttömäksi jäätyään työttömyysturvan ulkopuolelle? Näiden ammattien harjoittaja voi nykyisin jäädä kokonaan ilman työttömyysetuutta sillä perusteella, että työvoimaviranomaiset rinnastavat hänet yrittäjään, joka ”työllistyy omassa työssään”.
2) Miten olet valmis ratkaisemaan apurahalla työskentelevien sosiaaliturvaongelmat? Apurahatyöskentely ei kerrytä eläketurvaa eikä sairaus- tai äitiyspäivärahaa. Työterveyshuoltoa ei ole, eikä apurahakausi kartuta myöskään työttömyyspäivärahan edellytyksenä olevaa työssäoloaikaa. Toisaalta apurahat otetaan esimerkiksi asumistukea alentavana tukena huomioon.
3) Miten olet valmis vahvistamaan taiteen, tieteen ja kulttuurin asemaa nykyisessä, yhä enemmän kaupallistuvassa markkinatalousjärjestelmässä? Onko ratkaisuna taiteilijayrittäjyyden tukeminen, perustulo, taiteilijapalkka vai joku muu – mikä?
Vastaus: Kaikille täysi-ikäisille pitäisi turvata 800 euron perustulo kuukaudessa, jos ei muuten pysty hankkimaan toimeentuloaan.
terv. Olli Savela
2) Miten olet valmis ratkaisemaan apurahalla työskentelevien sosiaaliturvaongelmat? Apurahatyöskentely ei kerrytä eläketurvaa eikä sairaus- tai äitiyspäivärahaa. Työterveyshuoltoa ei ole, eikä apurahakausi kartuta myöskään työttömyyspäivärahan edellytyksenä olevaa työssäoloaikaa. Toisaalta apurahat otetaan esimerkiksi asumistukea alentavana tukena huomioon.
3) Miten olet valmis vahvistamaan taiteen, tieteen ja kulttuurin asemaa nykyisessä, yhä enemmän kaupallistuvassa markkinatalousjärjestelmässä? Onko ratkaisuna taiteilijayrittäjyyden tukeminen, perustulo, taiteilijapalkka vai joku muu – mikä?
Vastaus: Kaikille täysi-ikäisille pitäisi turvata 800 euron perustulo kuukaudessa, jos ei muuten pysty hankkimaan toimeentuloaan.
terv. Olli Savela
Tapio Hakala (Skp, Vaasa)
Otsikko: Kulttuurialan pätkätyöläisten asema
Hyvä vastaanottaja
Lukiessani kysymyksiänne, muodostui käsityksekseni kokonaisvaltaisen lain säätämisen välttämättmyys tai sitten niitä korjataan laki kohtaisesti. Kulttuurialan pätkätyöläisten on saatava oikeus työttömyysturvaan. Apurahalla työkentelevien sosiaaliturva,työterveydenhuolto sekä työttömyyspäivärahan karttuminen on turvattava. Taiteen, tieteen ja kulttuurin aseman taloudellinen aseman turvaaminen tulisi olla hallituksen ja eduskunnan työn pysyviä arvoja. Toisaalta kaikilla tahoilla pitäisi toimia kaupallisuutta, väkivaltaviihdettä ja kilpailuarvoja vastaan.
Terveisin Tapio Hakala
SKP Vaasa
Hyvä vastaanottaja
Lukiessani kysymyksiänne, muodostui käsityksekseni kokonaisvaltaisen lain säätämisen välttämättmyys tai sitten niitä korjataan laki kohtaisesti. Kulttuurialan pätkätyöläisten on saatava oikeus työttömyysturvaan. Apurahalla työkentelevien sosiaaliturva,työterveydenhuolto sekä työttömyyspäivärahan karttuminen on turvattava. Taiteen, tieteen ja kulttuurin aseman taloudellinen aseman turvaaminen tulisi olla hallituksen ja eduskunnan työn pysyviä arvoja. Toisaalta kaikilla tahoilla pitäisi toimia kaupallisuutta, väkivaltaviihdettä ja kilpailuarvoja vastaan.
Terveisin Tapio Hakala
SKP Vaasa
Kari J. Helenius (Skp, sit., Helsinki)
1) Mitä olisi tehtävä, jotta taiteilijat ja tutkijat sekä muut kulttuurialan pätkätyöläiset eivät putoaisi työttömäksi jäätyään työttömyysturvan ulkopuolelle?
V: TATUSOTU-ongelma on yksi räikeimpiä esimerkkejä yhteiskuntamme valtaapitävien ahneudesta ja omanedun tavoittelusta (yritetään kaikin keinoin kaunistella työttömyystilastoja).
Uusissa jatkoselvityksissä joissa ei ole mukaan tutkimus- ja taiteen alojen henkilöitä yritetään vain pitkittää päätöksiä.
Sosiaali- ja terveysministeriö lupaa tiedotteessaan kuulla selvityksen aikana kaikkia osapuolia. Toivoisin tälle selvitykselle tiettyä takarajaa, sekä päätösten pikaista toteuttamista vaikka erillislakina.
Asia on erittäin kiireellinen sillä työhallinto ja työministeriö syrjii yksityistä ihmistä riippuen siitä, mitä työtä he tekevät.
2) Miten olet valmis ratkaisemaan apurahalla työskentelevien sosiaaliturvaongelmat?
V: Tutkijoiden ja taiteilijoiden sosiaaliturvaa ei tule käsitellä yhteisenä pakettina vaan selvittää erikseen kummallekin ryhmälle sopiva ratkaisumalli. Koska yleensä yhteiskunta perustuu palkanmaksulle ja siitä perittäviin kuluihin tulisi kaikkien erityisalojen mahdolliset ”mustat aukot” tutkia.
3) Miten olet valmis vahvistamaan taiteen, tieteen ja kulttuurin asemaa nykyisessä, yhä enemmän kaupallistuvassa markkinatalousjärjestelmässä? Onko ratkaisuna taiteilijayrittäjyyden tukeminen, perustulo, taiteilijapalkka vai joku muu - mikä?
V: Parhaat mallit löytyvät kentältä kuulemalla tekijöitä ja etujärjestöjen edustajia.
Lauttasaaren Taiteilijaseura sekä itse henkilökohtaisesti olemme toimineet ja tulemme toimimaan edellä mainittujen asioiden vahvistamiseksi ja edistämiseksi sekä auttamaan ratkaisun aikaansaamisessa.
Kari J. Helenius, Taiteilija/tuottaja
Ehd. 221
Sitoutumaton
taiteilijahelenius.urli.net
V: TATUSOTU-ongelma on yksi räikeimpiä esimerkkejä yhteiskuntamme valtaapitävien ahneudesta ja omanedun tavoittelusta (yritetään kaikin keinoin kaunistella työttömyystilastoja).
Uusissa jatkoselvityksissä joissa ei ole mukaan tutkimus- ja taiteen alojen henkilöitä yritetään vain pitkittää päätöksiä.
Sosiaali- ja terveysministeriö lupaa tiedotteessaan kuulla selvityksen aikana kaikkia osapuolia. Toivoisin tälle selvitykselle tiettyä takarajaa, sekä päätösten pikaista toteuttamista vaikka erillislakina.
Asia on erittäin kiireellinen sillä työhallinto ja työministeriö syrjii yksityistä ihmistä riippuen siitä, mitä työtä he tekevät.
2) Miten olet valmis ratkaisemaan apurahalla työskentelevien sosiaaliturvaongelmat?
V: Tutkijoiden ja taiteilijoiden sosiaaliturvaa ei tule käsitellä yhteisenä pakettina vaan selvittää erikseen kummallekin ryhmälle sopiva ratkaisumalli. Koska yleensä yhteiskunta perustuu palkanmaksulle ja siitä perittäviin kuluihin tulisi kaikkien erityisalojen mahdolliset ”mustat aukot” tutkia.
3) Miten olet valmis vahvistamaan taiteen, tieteen ja kulttuurin asemaa nykyisessä, yhä enemmän kaupallistuvassa markkinatalousjärjestelmässä? Onko ratkaisuna taiteilijayrittäjyyden tukeminen, perustulo, taiteilijapalkka vai joku muu - mikä?
V: Parhaat mallit löytyvät kentältä kuulemalla tekijöitä ja etujärjestöjen edustajia.
Lauttasaaren Taiteilijaseura sekä itse henkilökohtaisesti olemme toimineet ja tulemme toimimaan edellä mainittujen asioiden vahvistamiseksi ja edistämiseksi sekä auttamaan ratkaisun aikaansaamisessa.
Kari J. Helenius, Taiteilija/tuottaja
Ehd. 221
Sitoutumaton
taiteilijahelenius.urli.net
Pekka Buttler (vas, Helsinki)
Hei.
Haluaisin aloittaa kiittämällä teitä hyvästä ja tärkeästä työstä jota teette. Itse paikalla olleena voin sanoa, että mielenosoituksenne oli menestys.
1) Ensinnäkin täytyisi kiireellisesti ohjeistaa virkailijoita muuttamaan menettelytapojaan. Toiseksi haluaisin selkiyttää suomalaista perusturvajärjestelmää kokonaisuudessaan. Ongelma ei koske vain taiteilijoita ja tutkijoita - vaan myös esim. yrittäjiä. Itse kannatan perustulon vakavaa tutkimista (mutta en kannata vihreiden esitystä sellaisenaan), koska työn sirpaloituessa entistä enemmän ja työn ottaessa koko ajan uusia muotoja, niin tarvitsemme vanhan tilalle uuden järjestelmän.
2) Ongelma on hyvin vaikea ratkaista nykyisen järjestelmän puitteissa, koska niin kuin jo aiemmassa vastauksessani ilmaisin, nykyinen systeemi on rakennettu toisista lähtökohdista. Yksi mahdollisuus esim. työterveyshuollon kohdalla olisi apurahatutkijoiden laskeminen valtion työntekijöiden joukkoon, ja siten oikeuttaa heidät käyttämään samoja työterveyspalveluita kuin valtion henkilöstö. Toinen ongelma kokonaan onkin sitten se, joka liittyy apurahatyöskentelyn ilmeiseen jatkuvuuden puutteeseen. On pakko ihmetellä ääneen kuinka paljon apurahoja käytetään ns. perinteisten työsuhteiden kiertämiseen.
3) En kannata ajatusta taiteilijapalkasta, koska silloin tarvittaisiin jokin instanssi määrittelemään mikä on taide ja kuka on taiteilija, ja veikkaan suoraan sanottuna, että en pitäisi niistä linjauksista. Ns. taiteilijayrittäjyys kuulostaa kauppislaisen märältä päiväunelta - siitä ei synny lasta eikä ***kaakaan. Jonkin muotoinen kansalaispalkka voisi mielestäni olla tällä hetkellä pinnalla olevista vaihtoehdoista selkeydessään ja tasa-arvoisuudessaan paras.
Pekka Buttler
230 - HELSINKI
Helsingin Vasemmistoliiton puheenjohtaja
Haluaisin aloittaa kiittämällä teitä hyvästä ja tärkeästä työstä jota teette. Itse paikalla olleena voin sanoa, että mielenosoituksenne oli menestys.
1) Ensinnäkin täytyisi kiireellisesti ohjeistaa virkailijoita muuttamaan menettelytapojaan. Toiseksi haluaisin selkiyttää suomalaista perusturvajärjestelmää kokonaisuudessaan. Ongelma ei koske vain taiteilijoita ja tutkijoita - vaan myös esim. yrittäjiä. Itse kannatan perustulon vakavaa tutkimista (mutta en kannata vihreiden esitystä sellaisenaan), koska työn sirpaloituessa entistä enemmän ja työn ottaessa koko ajan uusia muotoja, niin tarvitsemme vanhan tilalle uuden järjestelmän.
2) Ongelma on hyvin vaikea ratkaista nykyisen järjestelmän puitteissa, koska niin kuin jo aiemmassa vastauksessani ilmaisin, nykyinen systeemi on rakennettu toisista lähtökohdista. Yksi mahdollisuus esim. työterveyshuollon kohdalla olisi apurahatutkijoiden laskeminen valtion työntekijöiden joukkoon, ja siten oikeuttaa heidät käyttämään samoja työterveyspalveluita kuin valtion henkilöstö. Toinen ongelma kokonaan onkin sitten se, joka liittyy apurahatyöskentelyn ilmeiseen jatkuvuuden puutteeseen. On pakko ihmetellä ääneen kuinka paljon apurahoja käytetään ns. perinteisten työsuhteiden kiertämiseen.
3) En kannata ajatusta taiteilijapalkasta, koska silloin tarvittaisiin jokin instanssi määrittelemään mikä on taide ja kuka on taiteilija, ja veikkaan suoraan sanottuna, että en pitäisi niistä linjauksista. Ns. taiteilijayrittäjyys kuulostaa kauppislaisen märältä päiväunelta - siitä ei synny lasta eikä ***kaakaan. Jonkin muotoinen kansalaispalkka voisi mielestäni olla tällä hetkellä pinnalla olevista vaihtoehdoista selkeydessään ja tasa-arvoisuudessaan paras.
Pekka Buttler
230 - HELSINKI
Helsingin Vasemmistoliiton puheenjohtaja
Pirjo Korhonen (Skp, Helsinki)
1) On taattava vähintään 800-1000 euron kuukausittainen veroton perusturva.
2) Apurahoja korotettava ja niihin automaattisesti määriteltävä tietty osuus sosiaaliturvaa ja eläkekertymää. Apurahalla eläville ilmainen työterveyshuolto lähimmältä terveysasemalta.
3) Perustulo turvattava esim. taiteilijapalkan kautta, josta ainakin alle 1000 euron tulot verottomana. Kouluihin palautettava taideaineiden selkeä osuus oppikursseista, kirjastopalvelut turvattava, esiintymispaikkoja lisättävä ja eri taidelajien tukea korotettava. Yliopistojen perusrahoitus oltava budjettipohjainen, ulkopuolisesta rahoituksesta otettava aina osuus tukipalveluihin, vähennettävä kilpailua ja lisättävä yhteistyötä. Ei yksityistämistä, ulkoistamista eikä maksullisuutta opintoihin. Peruskoulu pidettävä yleisenä ja yhtäläisenä ja maksuttomana.
Lisää varoja taiteelle, tieteelle ja kulttuurille - ei asevarustelulle. Taide ja kauneus pitää meidät ihmisinä; asevarustelu, markkinatalous ja kilpailu tekee meistä petoja.
Pirjo Korhonen
SKP, Helsinki
2) Apurahoja korotettava ja niihin automaattisesti määriteltävä tietty osuus sosiaaliturvaa ja eläkekertymää. Apurahalla eläville ilmainen työterveyshuolto lähimmältä terveysasemalta.
3) Perustulo turvattava esim. taiteilijapalkan kautta, josta ainakin alle 1000 euron tulot verottomana. Kouluihin palautettava taideaineiden selkeä osuus oppikursseista, kirjastopalvelut turvattava, esiintymispaikkoja lisättävä ja eri taidelajien tukea korotettava. Yliopistojen perusrahoitus oltava budjettipohjainen, ulkopuolisesta rahoituksesta otettava aina osuus tukipalveluihin, vähennettävä kilpailua ja lisättävä yhteistyötä. Ei yksityistämistä, ulkoistamista eikä maksullisuutta opintoihin. Peruskoulu pidettävä yleisenä ja yhtäläisenä ja maksuttomana.
Lisää varoja taiteelle, tieteelle ja kulttuurille - ei asevarustelulle. Taide ja kauneus pitää meidät ihmisinä; asevarustelu, markkinatalous ja kilpailu tekee meistä petoja.
Pirjo Korhonen
SKP, Helsinki
Jacob Söderman (sd, Helsinki)
Kiitos meilistänne.
Suhtaudun myönteisesti pyrkimyksiinne.
Jos minut valitaan olen omasta puolestani valmis keskustelemaan siitä miten mainitsemane epäkohdat voidaan poistaa.
Ystävällisin terveisin
Jacob S
Suhtaudun myönteisesti pyrkimyksiinne.
Jos minut valitaan olen omasta puolestani valmis keskustelemaan siitä miten mainitsemane epäkohdat voidaan poistaa.
Ystävällisin terveisin
Jacob S
perjantai 9. maaliskuuta 2007
Tuula Haatainen (sd, Helsinki)
Kiitos yhteydenotosta ja ehdotuksista.
Hyvää kevään jatkoa!
Terv. Tuula Haatainen
(Toim.huom. Tuula Haatainen antoi mielenosoituspäivänä 2.3.2007 tiedotteen "Apurahansaajien sosiaaliturvan ratkaiseminen etenee".)
Hyvää kevään jatkoa!
Terv. Tuula Haatainen
(Toim.huom. Tuula Haatainen antoi mielenosoituspäivänä 2.3.2007 tiedotteen "Apurahansaajien sosiaaliturvan ratkaiseminen etenee".)
Claes Andersson (vas, Uusimaa)
1. Minusta asian pitäisi olla yksiselitteinen silloin kun puhumme taiteilijasta joka on ammattilainen ja joka on saanut koulutuksensa esim. teatterialan, elokuvan, kuvaamataiteen tms. oppilaitoksessa. Ilmeisesti ongelmat syntyvät ns. ”vapaiden ammattien” kohdalla, esim. kirjailijoiden suhteen. Siinä saattaa tulla vastaan ns. ”vapaan markkina-ajattelun” idea siitä, että jos kirjailija ei saa tekstejään julki niin hän ei olekaan ”kirjailija”. Mutta koko kysymys taiteilijoiden sosiaaliturvasta kaipaa kokonaisratkaisua.
2. Apurahat tulisi panna verolle jolloin ne, kuten tulot yleensä, oikeuttavat eläke- ja sosiaaliturvakeräymään. Mutta jotta taiteilijan käteen jäävä (apu)raha ei pienenisi, apurahojen tasoa tulisi korottaa. Se maksaa hieman, mutta ratkaisisi tämän ongelman.
3. Pyrkisin laajentamaan kulttuurin ja taiteiden rahoituspohjaa niin että kaikki yhteiskunnan osa-alat osallistuisivat kulttuurin rahoitukseen, kukin oman alansa puitteissa. Toiseksi vapauttaisin kulttuurille tulevat lahjoitukset ja sponsoroinnin verosta. Kolmanneksi ottaisin käyttöön kulttuurisetelin (toimii saman periaatteen mukaan kuin lounas- ja liikuntaseteli).
Yst. terv. Claes Andersson
2. Apurahat tulisi panna verolle jolloin ne, kuten tulot yleensä, oikeuttavat eläke- ja sosiaaliturvakeräymään. Mutta jotta taiteilijan käteen jäävä (apu)raha ei pienenisi, apurahojen tasoa tulisi korottaa. Se maksaa hieman, mutta ratkaisisi tämän ongelman.
3. Pyrkisin laajentamaan kulttuurin ja taiteiden rahoituspohjaa niin että kaikki yhteiskunnan osa-alat osallistuisivat kulttuurin rahoitukseen, kukin oman alansa puitteissa. Toiseksi vapauttaisin kulttuurille tulevat lahjoitukset ja sponsoroinnin verosta. Kolmanneksi ottaisin käyttöön kulttuurisetelin (toimii saman periaatteen mukaan kuin lounas- ja liikuntaseteli).
Yst. terv. Claes Andersson
torstai 8. maaliskuuta 2007
Yrjö Hakanen (Skp, Helsinki)
1) Mitä olisi tehtävä, jotta taiteilijat ja tutkijat sekä muut kulttuurialan pätkätyöläiset eivät putoaisi työttömäksi jäätyään työttömyysturvan ulkopuolelle? Näiden ammattien harjoittaja voi nykyisin jäädä kokonaan ilman työttömyysetuutta sillä perusteella, että työvoimaviranomaiset rinnastavat hänet yrittäjään, joka ”työllistyy omassa työssään”.
- SKP ehdottaa perusturvan uudistamista niin, että taataan vähintään 800 euron perusturva kuukaudessa jokaiselle täysi-ikäiselle, jolla ei ole muuten mahdollisuutta saada toimeentuloaan. Tämä koskisi myös taiteilijoita ja tutkijoita, jotka jätetään nyt työttömyysturvan ulkopuolelle. Toiseksi esitämme verotettavan tulon alarajan nostamista 1 000 euroon kuukaudessa.
2) Miten olet valmis ratkaisemaan apurahalla työskentelevien sosiaaliturvaongelmat? Apurahatyöskentely ei kerrytä eläketurvaa eikä sairaus- tai äitiyspäivärahaa. Työterveyshuoltoa ei ole, eikä apurahakausi kartuta myöskään työttömyyspäivärahan edellytyksenä olevaa työssäoloaikaa. Toisaalta apurahat otetaan esimerkiksi asumistukea alentavana tukena huomioon.
- Pitää muuttaa lainsäädäntöä niin, että apurahalla työskentely kerryttää eläketurvaa, sairauspäivärahaa, äitiys- ja isyyspäivärahaa sekä työttömyysturvan ehtona olevaa työssäoloaikaa. Samalla on pidettävä huolta siitä, että tämä muutos ei vähennä käteen tulevan apurahatulon määrää. Lisäksi on kehitettävä kunnallista terveydenhuoltoa ja muita julkisia palveluja.
3) Miten olet valmis vahvistamaan taiteen, tieteen ja kulttuurin asemaa nykyisessä, yhä enemmän kaupallistuvassa markkinatalousjärjestelmässä? Onko ratkaisuna taiteilijayrittäjyyden tukeminen, perustulo, taiteilijapalkka vai joku muu – mikä?
- Mielestäni keskeisiä toimia taiteen, tieteen ja kulttuurin aseman parantamiseksi ovat yleisen perusturvan tason ja kattavuuden parantaminen, julkisten kulttuuri-, koulutus- ja tutkimusmäärärahojen lisääminen sekä Yleisradion kehittäminen ei-kaupallisena julkisen palvelun ja kulttuurin laitoksena.
Terveisin
Yrjö Hakanen
SKP:n puheenjohtaja
- SKP ehdottaa perusturvan uudistamista niin, että taataan vähintään 800 euron perusturva kuukaudessa jokaiselle täysi-ikäiselle, jolla ei ole muuten mahdollisuutta saada toimeentuloaan. Tämä koskisi myös taiteilijoita ja tutkijoita, jotka jätetään nyt työttömyysturvan ulkopuolelle. Toiseksi esitämme verotettavan tulon alarajan nostamista 1 000 euroon kuukaudessa.
2) Miten olet valmis ratkaisemaan apurahalla työskentelevien sosiaaliturvaongelmat? Apurahatyöskentely ei kerrytä eläketurvaa eikä sairaus- tai äitiyspäivärahaa. Työterveyshuoltoa ei ole, eikä apurahakausi kartuta myöskään työttömyyspäivärahan edellytyksenä olevaa työssäoloaikaa. Toisaalta apurahat otetaan esimerkiksi asumistukea alentavana tukena huomioon.
- Pitää muuttaa lainsäädäntöä niin, että apurahalla työskentely kerryttää eläketurvaa, sairauspäivärahaa, äitiys- ja isyyspäivärahaa sekä työttömyysturvan ehtona olevaa työssäoloaikaa. Samalla on pidettävä huolta siitä, että tämä muutos ei vähennä käteen tulevan apurahatulon määrää. Lisäksi on kehitettävä kunnallista terveydenhuoltoa ja muita julkisia palveluja.
3) Miten olet valmis vahvistamaan taiteen, tieteen ja kulttuurin asemaa nykyisessä, yhä enemmän kaupallistuvassa markkinatalousjärjestelmässä? Onko ratkaisuna taiteilijayrittäjyyden tukeminen, perustulo, taiteilijapalkka vai joku muu – mikä?
- Mielestäni keskeisiä toimia taiteen, tieteen ja kulttuurin aseman parantamiseksi ovat yleisen perusturvan tason ja kattavuuden parantaminen, julkisten kulttuuri-, koulutus- ja tutkimusmäärärahojen lisääminen sekä Yleisradion kehittäminen ei-kaupallisena julkisen palvelun ja kulttuurin laitoksena.
Terveisin
Yrjö Hakanen
SKP:n puheenjohtaja
Alpo Rusi (kesk, Uusimaa)
> 1) Mitä olisi tehtävä, jotta taiteilijat ja tutkijat sekä muut
> kulttuurialan pätkätyöläiset eivät putoaisi työttömäksi jäätyään
> työttömyysturvan ulkopuolelle? Näiden ammattien harjoittaja voi nykyisin
> jäädä kokonaan ilman työttömyysetuutta sillä perusteella, että
> työvoimaviranomaiset rinnastavat hänet yrittäjään, joka "työllistyy
> omassa työssään".
-kultuurityön yleinen arvostys yhteiskunnassa on lähtökohta. Kulttuuri ei ole jokin erityisryhmä vaan kehittyvän yhteiskunjnan innovoiva osatekijä; Ilman elävää ja luomiskykyistä kulttuuria tulevaisuuddessa ei ole menestystä. Toisaalta kultuurityöntekijöiden itsenäisyys tulisi turvata maksimaalisesti. Kultuurityöntekijä on myös yrittäjä, eikä rinnastusta tule pelätä.
> 2) Miten olet valmis ratkaisemaan apurahalla työskentelevien
> sosiaaliturvaongelmat? Apurahatyöskentely ei kerrytä eläketurvaa eikä
> sairaus- tai äitiyspäivärahaa. Työterveyshuoltoa ei ole, eikä apurahakausi
> kartuta myöskään työttömyyspäivärahan edellytyksenä olevaa työssäoloaikaa.
> Toisaalta apurahat otetaan esimerkiksi asumistukea alentavana tulona huomioon.
- asettaisn asiantuntijat tekemään ehdotuksen seuraavssa hallituksessa. haluan ratkaista asian. Olen itsekin ollut apurahojen varassa eri vaiheissa, joten haluan kiokonaisratkaisun.
> 3) Miten olet valmis vahvistamaan taiteen, tieteen ja kulttuurin asemaa
> nykyisessä, yhä enemmän kaupallistuvassa markkinatalousjärjestelmässä?
> Onko ratkaisuna taiteilijayrittäjyyden tukeminen, perustulo, taiteilijapalkka
> vai joku muu – mikä?
- kaupallistuva markkinatalousjärjestelmä on parempi kuin sosialismi. Mutta hyvä markkinatalousjärjestelmä panostaa kultuuriyöhön eri tavoin, huono ei. on luotava verotuksellisia kiihottimia sille, että osinkojen sijoittaminen kulttuuriin tulee rityisen mootivoivaksi ratkausuksi. Kultuurin on luotava humaania ja kriittisyyteen kykenevää vastavoimaa puhtaalle markkina-ajattelulle tai sosialismille.
> kulttuurialan pätkätyöläiset eivät putoaisi työttömäksi jäätyään
> työttömyysturvan ulkopuolelle? Näiden ammattien harjoittaja voi nykyisin
> jäädä kokonaan ilman työttömyysetuutta sillä perusteella, että
> työvoimaviranomaiset rinnastavat hänet yrittäjään, joka "työllistyy
> omassa työssään".
-kultuurityön yleinen arvostys yhteiskunnassa on lähtökohta. Kulttuuri ei ole jokin erityisryhmä vaan kehittyvän yhteiskunjnan innovoiva osatekijä; Ilman elävää ja luomiskykyistä kulttuuria tulevaisuuddessa ei ole menestystä. Toisaalta kultuurityöntekijöiden itsenäisyys tulisi turvata maksimaalisesti. Kultuurityöntekijä on myös yrittäjä, eikä rinnastusta tule pelätä.
> 2) Miten olet valmis ratkaisemaan apurahalla työskentelevien
> sosiaaliturvaongelmat? Apurahatyöskentely ei kerrytä eläketurvaa eikä
> sairaus- tai äitiyspäivärahaa. Työterveyshuoltoa ei ole, eikä apurahakausi
> kartuta myöskään työttömyyspäivärahan edellytyksenä olevaa työssäoloaikaa.
> Toisaalta apurahat otetaan esimerkiksi asumistukea alentavana tulona huomioon.
- asettaisn asiantuntijat tekemään ehdotuksen seuraavssa hallituksessa. haluan ratkaista asian. Olen itsekin ollut apurahojen varassa eri vaiheissa, joten haluan kiokonaisratkaisun.
> 3) Miten olet valmis vahvistamaan taiteen, tieteen ja kulttuurin asemaa
> nykyisessä, yhä enemmän kaupallistuvassa markkinatalousjärjestelmässä?
> Onko ratkaisuna taiteilijayrittäjyyden tukeminen, perustulo, taiteilijapalkka
> vai joku muu – mikä?
- kaupallistuva markkinatalousjärjestelmä on parempi kuin sosialismi. Mutta hyvä markkinatalousjärjestelmä panostaa kultuuriyöhön eri tavoin, huono ei. on luotava verotuksellisia kiihottimia sille, että osinkojen sijoittaminen kulttuuriin tulee rityisen mootivoivaksi ratkausuksi. Kultuurin on luotava humaania ja kriittisyyteen kykenevää vastavoimaa puhtaalle markkina-ajattelulle tai sosialismille.
Varpu-Leena Malmgren (kesk, Uusimaa)
Tässä vastaukseni kysymyksiinne.
Ystävällisin terveisin
Varpu-Leena Malmgren
Erityisopettaja
Eduskuntavaaliehdokas 2007
UUSIMAA 318
1) Mitä olisi tehtävä, jotta taiteilijat ja tutkijat sekä muut kulttuurialan pätkätyöläiset eivät putoaisi työttömäksi jäätyään työttömyysturvan ulkopuolelle? Näiden ammattien harjoittaja voi nykyisin jäädä kokonaan ilman työttömyysetuutta sillä perusteella, että työvoimaviranomaiset rinnastavat hänet yrittäjään, joka "työllistyy omassa työssään".
VASTAUS: Mielestäni työttömyysturvalakia on täsmennettävä, jotta myös kulttuurialan pätkätyöläiset tulisivat vähitellen tasa-arvoisiksi muiden kansalaisten kanssa,
2) Miten olet valmis ratkaisemaan apurahalla työskentelevien sosiaaliturvaongelmat? Apurahatyöskentely ei kerrytä eläketurvaa eikä sairaus- tai äitiyspäivärahaa. Työterveyshuoltoa ei ole, eikä apurahakausi kartuta myöskään työttömyyspäivärahan edellytyksenä olevaa työssäoloaikaa. Toisaalta apurahat otetaan esimerkiksi asumistukea alentavana tulona huomioon.
VASTAUS: Apurahalla työskentelevien sosiaaliturvaongelmat pitää ratkaista uudelleenohjeistuksella.
3) Miten olet valmis vahvistamaan taiteen, tieteen ja kulttuurin asemaa nykyisessä, yhä enemmän kaupallistuvassa markkinatalousjärjestelmässä? Onko ratkaisuna taiteilijayrittäjyyden tukeminen, perustulo, taiteilijapalkka vai joku muu – mikä?
VASTAUS: Vaikka en kannata perustuloa kaikille, se voisi kohdennettuna olla mahdollinen mm. taiteilijoille, joiden tulot jäävät köyhyysrajan alapuolelle. Aineellisen yltäkylläisyyden keskellä ihmiset tarvitsevat kunnossa pysyäkseen tunne-elämälleen virikkeitä, joita nimenomaan taide antaa.
Ystävällisin terveisin
Varpu-Leena Malmgren
Erityisopettaja
Eduskuntavaaliehdokas 2007
UUSIMAA 318
1) Mitä olisi tehtävä, jotta taiteilijat ja tutkijat sekä muut kulttuurialan pätkätyöläiset eivät putoaisi työttömäksi jäätyään työttömyysturvan ulkopuolelle? Näiden ammattien harjoittaja voi nykyisin jäädä kokonaan ilman työttömyysetuutta sillä perusteella, että työvoimaviranomaiset rinnastavat hänet yrittäjään, joka "työllistyy omassa työssään".
VASTAUS: Mielestäni työttömyysturvalakia on täsmennettävä, jotta myös kulttuurialan pätkätyöläiset tulisivat vähitellen tasa-arvoisiksi muiden kansalaisten kanssa,
2) Miten olet valmis ratkaisemaan apurahalla työskentelevien sosiaaliturvaongelmat? Apurahatyöskentely ei kerrytä eläketurvaa eikä sairaus- tai äitiyspäivärahaa. Työterveyshuoltoa ei ole, eikä apurahakausi kartuta myöskään työttömyyspäivärahan edellytyksenä olevaa työssäoloaikaa. Toisaalta apurahat otetaan esimerkiksi asumistukea alentavana tulona huomioon.
VASTAUS: Apurahalla työskentelevien sosiaaliturvaongelmat pitää ratkaista uudelleenohjeistuksella.
3) Miten olet valmis vahvistamaan taiteen, tieteen ja kulttuurin asemaa nykyisessä, yhä enemmän kaupallistuvassa markkinatalousjärjestelmässä? Onko ratkaisuna taiteilijayrittäjyyden tukeminen, perustulo, taiteilijapalkka vai joku muu – mikä?
VASTAUS: Vaikka en kannata perustuloa kaikille, se voisi kohdennettuna olla mahdollinen mm. taiteilijoille, joiden tulot jäävät köyhyysrajan alapuolelle. Aineellisen yltäkylläisyyden keskellä ihmiset tarvitsevat kunnossa pysyäkseen tunne-elämälleen virikkeitä, joita nimenomaan taide antaa.
Mari Kiviniemi (kesk, Helsinki)
Hei,
Kiitos kysymyksistä, joskin tätä nimenomaista kyselyä on tullut jo useampikin kappale. Tässä alla vastaukseni.
Yst.terv. Mari Kiviniemi
>> Hyvä kansanedustajaehdokas!
>> Toivoisin Teiltä vastauksia alla olevaan kolmeen kysymykseen:
>>
>> 1) Mitä olisi tehtävä, jotta taiteilijat ja tutkijat sekä muut
>> kulttuurialan pätkätyöläiset eivät putoaisi työttömäksi jäätyään
>> työttömyysturvan ulkopuolelle? Näiden ammattien harjoittaja voi
>> nykyisin jäädä kokonaan ilman työttömyysetuutta sillä perusteella,
>> että työvoimaviranomaiset rinnastavat hänet yrittäjään, joka
>> "työllistyy omassa työssään".
>> 2) Miten olet valmis ratkaisemaan apurahalla työskentelevien
>> sosiaaliturvaongelmat? Apurahatyöskentely ei kerrytä eläketurvaa eikä
>> sairaus- tai äitiyspäivärahaa. Työterveyshuoltoa ei ole, eikä
>> apurahakausi kartuta myöskään työttömyyspäivärahan edellytyksenä
>> olevaa työssäoloaikaa. Toisaalta apurahat otetaan esimerkiksi
>> asumistukea alentavana tukena huomioon.
Vastaan kysymyksiin 1. ja 2. samassa yhteydessä. Tällä vaalikaudella on annettu toimeksianto virkakoneistolle (OPM, STM, TM ja VM) tehdä selvitys tilanteesta 31.5. mennessä. On selvää, että henkilöllä pitää olla oikeus perusturvaan, jos hän on työttömänä. Mielestäni pitäisi olla myös oikeus mm. ansiosidonnaiseen turvaan, jossa myös apuraha huomioitaisiin.
Selvityksessä pitää arvioida ”kokonaisuudessaan apurahansaajien työoikeudellista asemaa”. Tässä yhteydessä otetaan selvää myös muiden osapuolten näkemyksistä kuin vain ministeriöiden
>>3) Miten olet valmis vahvistamaan taiteen, tieteen ja kulttuurin
>> asemaa nykyisessä, yhä enemmän kaupallistuvassa
>> markkinatalousjärjestelmässä? Onko ratkaisuna taiteilijayrittäjyyden
>> tukeminen, perustulo, taiteilijapalkka vai joku muu - mikä?
Mikäli sosiaaliturvaa kehitetään perustulon hengessä, tarkoittaisi se siis sitä, että nykyisin tarveharkintaan perustuvat etuudet (mm. toimeentulotuki, asumistuki, hoitotuki) yhdistettäisiin yhdeksi perustuloksi tai perusturvaksi.
Tällöin se perustuisi edelleen tietynlaiseen tarpeeseen, jolloin perustana olisi esim. työttömyys. Sitä ei siis saisi automaattisesti. Mielestäni sellainen ratkaisu, joka yksinkertaistaisi kaiken työn vastaanottamista ja tekemistä olisi kuitenkin paikallaan. Myös apurahajärjestelmän kehittämiseen on panostettava sekä tehtävä uusia kulttuuripoliittisia avauksia, jotka voivat laajentaa tätä kautta toimeentulonsa saavien määrää. Esimerkiksi taiteen soveltavan käytön toteuttajina ovat luonnollisesti taiteilijat.
Toki taiteilijayritysten perustamista, kuten muutakin yritttäjyyttä, on tuettava. Aloittavien yritysten tukeen onkin syytä saada kasvua ensi vaalikaudella. Taiteilijoiden työmarkkina-asemaa on siis mielestäni vahvistettava sekä markkinaperusteisesti että hyödyntäen taiteen mahdollisuuksia osana hoitotyötä ja osana kasvatustyötä. Tässä työssä olennaista onkin tukea esimerkiksi koulun ja järjestöjen yhteistyötä.
Kiitos kysymyksistä, joskin tätä nimenomaista kyselyä on tullut jo useampikin kappale. Tässä alla vastaukseni.
Yst.terv. Mari Kiviniemi
>> Hyvä kansanedustajaehdokas!
>> Toivoisin Teiltä vastauksia alla olevaan kolmeen kysymykseen:
>>
>> 1) Mitä olisi tehtävä, jotta taiteilijat ja tutkijat sekä muut
>> kulttuurialan pätkätyöläiset eivät putoaisi työttömäksi jäätyään
>> työttömyysturvan ulkopuolelle? Näiden ammattien harjoittaja voi
>> nykyisin jäädä kokonaan ilman työttömyysetuutta sillä perusteella,
>> että työvoimaviranomaiset rinnastavat hänet yrittäjään, joka
>> "työllistyy omassa työssään".
>> 2) Miten olet valmis ratkaisemaan apurahalla työskentelevien
>> sosiaaliturvaongelmat? Apurahatyöskentely ei kerrytä eläketurvaa eikä
>> sairaus- tai äitiyspäivärahaa. Työterveyshuoltoa ei ole, eikä
>> apurahakausi kartuta myöskään työttömyyspäivärahan edellytyksenä
>> olevaa työssäoloaikaa. Toisaalta apurahat otetaan esimerkiksi
>> asumistukea alentavana tukena huomioon.
Vastaan kysymyksiin 1. ja 2. samassa yhteydessä. Tällä vaalikaudella on annettu toimeksianto virkakoneistolle (OPM, STM, TM ja VM) tehdä selvitys tilanteesta 31.5. mennessä. On selvää, että henkilöllä pitää olla oikeus perusturvaan, jos hän on työttömänä. Mielestäni pitäisi olla myös oikeus mm. ansiosidonnaiseen turvaan, jossa myös apuraha huomioitaisiin.
Selvityksessä pitää arvioida ”kokonaisuudessaan apurahansaajien työoikeudellista asemaa”. Tässä yhteydessä otetaan selvää myös muiden osapuolten näkemyksistä kuin vain ministeriöiden
>>3) Miten olet valmis vahvistamaan taiteen, tieteen ja kulttuurin
>> asemaa nykyisessä, yhä enemmän kaupallistuvassa
>> markkinatalousjärjestelmässä? Onko ratkaisuna taiteilijayrittäjyyden
>> tukeminen, perustulo, taiteilijapalkka vai joku muu - mikä?
Mikäli sosiaaliturvaa kehitetään perustulon hengessä, tarkoittaisi se siis sitä, että nykyisin tarveharkintaan perustuvat etuudet (mm. toimeentulotuki, asumistuki, hoitotuki) yhdistettäisiin yhdeksi perustuloksi tai perusturvaksi.
Tällöin se perustuisi edelleen tietynlaiseen tarpeeseen, jolloin perustana olisi esim. työttömyys. Sitä ei siis saisi automaattisesti. Mielestäni sellainen ratkaisu, joka yksinkertaistaisi kaiken työn vastaanottamista ja tekemistä olisi kuitenkin paikallaan. Myös apurahajärjestelmän kehittämiseen on panostettava sekä tehtävä uusia kulttuuripoliittisia avauksia, jotka voivat laajentaa tätä kautta toimeentulonsa saavien määrää. Esimerkiksi taiteen soveltavan käytön toteuttajina ovat luonnollisesti taiteilijat.
Toki taiteilijayritysten perustamista, kuten muutakin yritttäjyyttä, on tuettava. Aloittavien yritysten tukeen onkin syytä saada kasvua ensi vaalikaudella. Taiteilijoiden työmarkkina-asemaa on siis mielestäni vahvistettava sekä markkinaperusteisesti että hyödyntäen taiteen mahdollisuuksia osana hoitotyötä ja osana kasvatustyötä. Tässä työssä olennaista onkin tukea esimerkiksi koulun ja järjestöjen yhteistyötä.
Tea Vikstedt (vas, Helsinki)
1. Työttömyysturvalakia ja työttömyysturvan ohjeistusta työvoimatoimistoille on muutettava.
2. Apurahojen on kerrytettävä eläkettä ja oikeutta päivärahoihin.
3. RAY:n ja Veikkauksen monopoliasema on turvattava EU-tasolla. Taidetta ja tiedettä on tuettava ja taiteen ja tieteentekijöiden toimeentuloa on parannettava valtion budjettivaroista. Oikeisto väittää yhä 50-luvun sanakääntein, että ensin on leivottava kakkua, jotta sitä voidaan jakaa ja että sosiaaliturva tekee laiskaksi ja vastuuttomaksi. Hyvinvointivaltion lyhyt historia osoittaa, että pienestäkin kakusta kannattaa jakaa. Olemme nähneet, että sosiaaliturva sekä sivistyksen ja kulttuurin tukeminen ovat olleet menestyksen avaimia ja hyvän elämän eväitä. Niitä emme saa antaa pois. Tämä on mahdollista kun veroja kerätään enemmän pääomatuloista ja estetään pääomaverojen kiertäminen ja välttäminen ja työstä kuin työstä maksetaan kunnon palkka.
Tea Vikstedt
2. Apurahojen on kerrytettävä eläkettä ja oikeutta päivärahoihin.
3. RAY:n ja Veikkauksen monopoliasema on turvattava EU-tasolla. Taidetta ja tiedettä on tuettava ja taiteen ja tieteentekijöiden toimeentuloa on parannettava valtion budjettivaroista. Oikeisto väittää yhä 50-luvun sanakääntein, että ensin on leivottava kakkua, jotta sitä voidaan jakaa ja että sosiaaliturva tekee laiskaksi ja vastuuttomaksi. Hyvinvointivaltion lyhyt historia osoittaa, että pienestäkin kakusta kannattaa jakaa. Olemme nähneet, että sosiaaliturva sekä sivistyksen ja kulttuurin tukeminen ovat olleet menestyksen avaimia ja hyvän elämän eväitä. Niitä emme saa antaa pois. Tämä on mahdollista kun veroja kerätään enemmän pääomatuloista ja estetään pääomaverojen kiertäminen ja välttäminen ja työstä kuin työstä maksetaan kunnon palkka.
Tea Vikstedt
Martti Korhonen (vas, Oulu)
Alla on Vasemmistoliiton puheenjohtajan Martti Korhosen vastaukset kysymyksiin.
Ystävällisin terveisin,
Malla Kantola
>> Hyvä kansanedustajaehdokas!
>>
>> Toivoisin Teiltä vastauksia alla olevaan kolmeen kysymykseen:
>>
>> 1) Mitä olisi tehtävä, jotta taiteilijat ja tutkijat sekä muut
>> kulttuurialan pätkätyöläiset eivät putoaisi työttömäksi jäätyään
>> työttömyysturvan ulkopuolelle? Näiden ammattien harjoittaja voi
>> nykyisin jäädä kokonaan ilman työttömyysetuutta sillä perusteella,
>> että työvoimaviranomaiset rinnastavat hänet yrittäjään, joka "työllistyy
>> omassa työssään".
TAITEEN ja tieteen tekijöitä ei pidä rinnastaa yrittäjään, jos he eivät itse ole rekisteröineet itseänsä yrittäjiksi. Myynti- tai avustustulot pitäisi voida rinnastaa näissä tapauksissa normaaleihin palkkatuloihin. Jos niitä ei ole riittävästi, pitäisi voida päästä normaalilla tavalla työttömyysturvan piiriin. Työttömyysturvaa koskevien lainsäädäntöaukkojen osalta pitää ryhtyä toimenpiteisiin.
>> 2) Miten olet valmis ratkaisemaan apurahalla työskentelevien
>> sosiaaliturvaongelmat? Apurahatyöskentely ei kerrytä eläketurvaa eikä
>> sairaus- tai äitiyspäivärahaa. Työterveyshuoltoa ei ole, eikä
>> apurahakausi kartuta myöskään työttömyyspäivärahan edellytyksenä
>> olevaa työssäoloaikaa. Toisaalta apurahat otetaan esimerkiksi asumistukea
>> alentavana tukena huomioon.
TAITEEN ja tieteen pätkätyöläisten sosiaaliturva- ja eläkeongelmat on ratkaistava kokonaisvaltaisella tavalla. Apurahat on ensinnäkin nostettava sille tasolle, että niistä voidaan suoraan maksaa kaikki normaalit sosiaali-, työttömyys- ja eläketurvaan liittyvät maksut. Terveydenhuolto pitää järjestää niin, että lainsäädännön avulla taataan se, että jokaisen apurahan yhteydessä määritellään, kenen vastuulla ovat normaalit terveydenhuoltoon liittyvät työnantajavastuut.
>> 3) Miten olet valmis vahvistamaan taiteen, tieteen ja kulttuurin
>> asemaa nykyisessä, yhä enemmän kaupallistuvassa
>> markkinatalousjärjestelmässä?
>> Onko ratkaisuna taiteilijayrittäjyyden tukeminen, perustulo,
>> taiteilijapalkka vai joku muu - mikä?
OLISIN VALMIS kehittämään monipuolisia mahdollisuuksia eri taiteen- ja tieteenharjoittajille, joissa yksi olisi tietysti taiteilijayrittäjille räätälöity toimintamalli. Apurahataiteilijoille ja tieteilijöille pitäisi luoda oma aiemmin mainitsemani järjestelmä. Taitelijapalkkajärjestelmä itsessään on varmaan ihan kehittämisen arvoinen järjestelmä.
Ystävällisin terveisin,
Malla Kantola
>> Hyvä kansanedustajaehdokas!
>>
>> Toivoisin Teiltä vastauksia alla olevaan kolmeen kysymykseen:
>>
>> 1) Mitä olisi tehtävä, jotta taiteilijat ja tutkijat sekä muut
>> kulttuurialan pätkätyöläiset eivät putoaisi työttömäksi jäätyään
>> työttömyysturvan ulkopuolelle? Näiden ammattien harjoittaja voi
>> nykyisin jäädä kokonaan ilman työttömyysetuutta sillä perusteella,
>> että työvoimaviranomaiset rinnastavat hänet yrittäjään, joka "työllistyy
>> omassa työssään".
TAITEEN ja tieteen tekijöitä ei pidä rinnastaa yrittäjään, jos he eivät itse ole rekisteröineet itseänsä yrittäjiksi. Myynti- tai avustustulot pitäisi voida rinnastaa näissä tapauksissa normaaleihin palkkatuloihin. Jos niitä ei ole riittävästi, pitäisi voida päästä normaalilla tavalla työttömyysturvan piiriin. Työttömyysturvaa koskevien lainsäädäntöaukkojen osalta pitää ryhtyä toimenpiteisiin.
>> 2) Miten olet valmis ratkaisemaan apurahalla työskentelevien
>> sosiaaliturvaongelmat? Apurahatyöskentely ei kerrytä eläketurvaa eikä
>> sairaus- tai äitiyspäivärahaa. Työterveyshuoltoa ei ole, eikä
>> apurahakausi kartuta myöskään työttömyyspäivärahan edellytyksenä
>> olevaa työssäoloaikaa. Toisaalta apurahat otetaan esimerkiksi asumistukea
>> alentavana tukena huomioon.
TAITEEN ja tieteen pätkätyöläisten sosiaaliturva- ja eläkeongelmat on ratkaistava kokonaisvaltaisella tavalla. Apurahat on ensinnäkin nostettava sille tasolle, että niistä voidaan suoraan maksaa kaikki normaalit sosiaali-, työttömyys- ja eläketurvaan liittyvät maksut. Terveydenhuolto pitää järjestää niin, että lainsäädännön avulla taataan se, että jokaisen apurahan yhteydessä määritellään, kenen vastuulla ovat normaalit terveydenhuoltoon liittyvät työnantajavastuut.
>> 3) Miten olet valmis vahvistamaan taiteen, tieteen ja kulttuurin
>> asemaa nykyisessä, yhä enemmän kaupallistuvassa
>> markkinatalousjärjestelmässä?
>> Onko ratkaisuna taiteilijayrittäjyyden tukeminen, perustulo,
>> taiteilijapalkka vai joku muu - mikä?
OLISIN VALMIS kehittämään monipuolisia mahdollisuuksia eri taiteen- ja tieteenharjoittajille, joissa yksi olisi tietysti taiteilijayrittäjille räätälöity toimintamalli. Apurahataiteilijoille ja tieteilijöille pitäisi luoda oma aiemmin mainitsemani järjestelmä. Taitelijapalkkajärjestelmä itsessään on varmaan ihan kehittämisen arvoinen järjestelmä.
Rakel Hiltunen (sd, Helsinki)
Olin eduskuntatalon portailla mielenosoitusta vastaanottamassa ja olen saanut tilanteesta paljon tietoa. Sekä taiteilijoiden työttömyysturva, että apurahansaajien sosiaaliturva, eläkekysymys on hoidettava. Seuraavan hallituksen ohjelmaan tulee saada sitoutuminen. Ministeri Haatainen kertoi puheessaan, että työryhmä, jonka tehtävänä on tätä kokonaisuutta valmistella hallitukselle, saa esityksen valmiiksi toukokuun loppuun mennessä.
Puhumme hyvinvointiyhteiskunnasta ja sen turvaverkoista. Nyt siinä verkossa on selkeä aukko, joka jättää merkittävän ja yhä kasvavan ryhmän ulkopuolelleen täysin epätasa-arvoiseen asemaan. Yliopistojen tulisi voida palkata ihmisiä vakinaisiin työsuhteisiin, nyt apuraha-työskentely tuntuu vain lisääntyvän. Tätä kehitystä voidaan estää nostamalla yliopistojen ja korkeakoulujen perusopetuksen määrärahoja.
Taiteilijoiden työttömyysturva tulkinta - yrittäjä - on työvoimaviranomaisten yksipuolisesti ottama tulkinta. Sosiaalidemokraattien tulee nyt hallitusohjelmatavoitteissaan hoitaa kyseiset epäkohdat kuntoon.
Terveisin
Rakel Hiltunen
Puhumme hyvinvointiyhteiskunnasta ja sen turvaverkoista. Nyt siinä verkossa on selkeä aukko, joka jättää merkittävän ja yhä kasvavan ryhmän ulkopuolelleen täysin epätasa-arvoiseen asemaan. Yliopistojen tulisi voida palkata ihmisiä vakinaisiin työsuhteisiin, nyt apuraha-työskentely tuntuu vain lisääntyvän. Tätä kehitystä voidaan estää nostamalla yliopistojen ja korkeakoulujen perusopetuksen määrärahoja.
Taiteilijoiden työttömyysturva tulkinta - yrittäjä - on työvoimaviranomaisten yksipuolisesti ottama tulkinta. Sosiaalidemokraattien tulee nyt hallitusohjelmatavoitteissaan hoitaa kyseiset epäkohdat kuntoon.
Terveisin
Rakel Hiltunen
Terhi Peltokorpi (kesk, Helsinki)
Olin puhumassa mielenosoituksessa Keskustan eduskuntaryhmän edustajana, joten koin mielenosoituksen omakohtaisesti.
Vastaan lyhyesti kysymyksiinne:
1. ja 2. Kenestäkään ei saa tulla tahtomattaan yrittäjää. Apurahojen saajille pitää kertyä ansiosidonnaisia etuuksia ja eläkettä, kuten muillekin työntekijöille. Valtion pitää rahoittaa osittain näitä etuuksia. Mutta kuten kaikki työntekijät maksavat palkastaan vakuutusmaksuja, joilla kustannetaan etuuksia, samoin apurahansaajien on osallistuttava myös osittain itse sosiaaliturvansa rahoittamiseen.
3. Erilaiset mallit ja toimintatavat voivat olla eri ihmisillä toimivia ratkaisuja. Yrittäjyyteen on luotava edellytyksiä, mutta se ei saa olla pakkoyrittäjyyttä, eli kenestäkään ei saa tehdä tahtomattaan yrittäjää. Apurahoja ja tutkimuksen rahoitusta on lisättävä selvästi nykyisestä. Niiden taso (yksittäinen myönnettävä summa) on pidettävä riittävänä, jotta pitkäjänteinen ammattilaistyöskentely on mahdollista.
Ystävällisin terveisin
Terhi Peltokorpi
Vastaan lyhyesti kysymyksiinne:
1. ja 2. Kenestäkään ei saa tulla tahtomattaan yrittäjää. Apurahojen saajille pitää kertyä ansiosidonnaisia etuuksia ja eläkettä, kuten muillekin työntekijöille. Valtion pitää rahoittaa osittain näitä etuuksia. Mutta kuten kaikki työntekijät maksavat palkastaan vakuutusmaksuja, joilla kustannetaan etuuksia, samoin apurahansaajien on osallistuttava myös osittain itse sosiaaliturvansa rahoittamiseen.
3. Erilaiset mallit ja toimintatavat voivat olla eri ihmisillä toimivia ratkaisuja. Yrittäjyyteen on luotava edellytyksiä, mutta se ei saa olla pakkoyrittäjyyttä, eli kenestäkään ei saa tehdä tahtomattaan yrittäjää. Apurahoja ja tutkimuksen rahoitusta on lisättävä selvästi nykyisestä. Niiden taso (yksittäinen myönnettävä summa) on pidettävä riittävänä, jotta pitkäjänteinen ammattilaistyöskentely on mahdollista.
Ystävällisin terveisin
Terhi Peltokorpi
Päivi Räsänen (kd, Häme)
>> Hyvä kansanedustajaehdokas!
>>
>> Toivoisin Teiltä vastauksia alla olevaan kolmeen kysymykseen:
>>
>> 1) Mitä olisi tehtävä, jotta taiteilijat ja tutkijat sekä muut
>> kulttuurialan pätkätyöläiset eivät putoaisi työttömäksi jäätyään
>> työttömyysturvan ulkopuolelle? Näiden ammattien harjoittaja voi
>> nykyisin jäädä kokonaan ilman työttömyysetuutta sillä perusteella,
>> että työvoimaviranomaiset rinnastavat hänet yrittäjään, joka
>> "työllistyy omassa työssään".
Työttömyysturvalakia on korjattava niin, että se turvaisi myös taiteen- ja tieteentekijöiden tai muiden kulttuurialan pätkä- ja apurahatyöntekijöiden oikeuden työttömyysturvaan.
>> 2) Miten olet valmis ratkaisemaan apurahalla työskentelevien
>> sosiaaliturvaongelmat? Apurahatyöskentely ei kerrytä eläketurvaa eikä
>> sairaus- tai äitiyspäivärahaa. Työterveyshuoltoa ei ole, eikä
>> apurahakausi kartuta myöskään työttömyyspäivärahan edellytyksenä
>> olevaa työssäoloaikaa. Toisaalta apurahat otetaan esimerkiksi
>> asumistukea alentavana tukena huomioon.
Apurahansaajien sosiaali- ja eläketurva on saatava osaksi seuraavaa hallitusohjelmaa. Seuraavan hallituksen tulee löytää ratkaisu ongelmaan.
>> 3) Miten olet valmis vahvistamaan taiteen, tieteen ja kulttuurin
>> asemaa nykyisessä, yhä enemmän kaupallistuvassa
>> markkinatalousjärjestelmässä? Onko ratkaisuna taiteilijayrittäjyyden
>> tukeminen, perustulo, taiteilijapalkka vai joku muu - mikä?
Taiteilijayrittäjyyttä tulee edistää.
Päivi Räsänen kd
>>
>> Toivoisin Teiltä vastauksia alla olevaan kolmeen kysymykseen:
>>
>> 1) Mitä olisi tehtävä, jotta taiteilijat ja tutkijat sekä muut
>> kulttuurialan pätkätyöläiset eivät putoaisi työttömäksi jäätyään
>> työttömyysturvan ulkopuolelle? Näiden ammattien harjoittaja voi
>> nykyisin jäädä kokonaan ilman työttömyysetuutta sillä perusteella,
>> että työvoimaviranomaiset rinnastavat hänet yrittäjään, joka
>> "työllistyy omassa työssään".
Työttömyysturvalakia on korjattava niin, että se turvaisi myös taiteen- ja tieteentekijöiden tai muiden kulttuurialan pätkä- ja apurahatyöntekijöiden oikeuden työttömyysturvaan.
>> 2) Miten olet valmis ratkaisemaan apurahalla työskentelevien
>> sosiaaliturvaongelmat? Apurahatyöskentely ei kerrytä eläketurvaa eikä
>> sairaus- tai äitiyspäivärahaa. Työterveyshuoltoa ei ole, eikä
>> apurahakausi kartuta myöskään työttömyyspäivärahan edellytyksenä
>> olevaa työssäoloaikaa. Toisaalta apurahat otetaan esimerkiksi
>> asumistukea alentavana tukena huomioon.
Apurahansaajien sosiaali- ja eläketurva on saatava osaksi seuraavaa hallitusohjelmaa. Seuraavan hallituksen tulee löytää ratkaisu ongelmaan.
>> 3) Miten olet valmis vahvistamaan taiteen, tieteen ja kulttuurin
>> asemaa nykyisessä, yhä enemmän kaupallistuvassa
>> markkinatalousjärjestelmässä? Onko ratkaisuna taiteilijayrittäjyyden
>> tukeminen, perustulo, taiteilijapalkka vai joku muu - mikä?
Taiteilijayrittäjyyttä tulee edistää.
Päivi Räsänen kd
Alisha Hasan (kesk, Helsinki)
Kiitos erittäin mielenkiintoisesta kyselystä. Sitä tarvitaan. Taidenäyttelyidea on hyvin luova ja toivon, että moni näkee sen. Olen vastannut kysymyksiin kokonaisuutena, en eriteltynä.
Osa-aikainen yrittäminen tulisi sallia ja luoda sille omat pelisäännöt. Muutkin kuin kulttuurialojen pätkäyrittäjät kärsivät samasta työttömyysturvan puutteesta. Asia on kiireellinen. Siis joustoa työvoimaviranomaisten ja verottajan puolelta.
Olen itse elokuvantekijä ja tavannut lukuisia näyttelijöitä ja muita elokuvatyöntekijöitä. Jos taiteilijoiden sosiaaliturvaa parannetaan, se ei itsessään auta heitä työllistymään. Vaikka kuinka paljon antaisi rahaa työttömälle taiteilijalle (tai kelle tahansa) se ei nosta häntä jaloilleen.
Alhaisemmalla verotuksella esim. teattereiden olisi helpompi selviytyä Suomessa ja näyttelijöillä oli enemmän mahdollisuuksia. Jokaisen ihmisen ostovoimaa täytyy korottaa, että syntyy kysyntää oopperaan, elokuviin, teatteriin, taidenäyttelyihin. Suomessa ne eivät edes maksa paljon, mutta on silti tavalliselle palkansaajalle liikaa. Ostovoiman puute on huolestuttavaa ja tämä vaikuttaa niin taidealoihin kuin mihin tahansa muuhunkin alaan.
Vain tukemalla yritysten työllistämistä ja veroja tuntuvasti alentamalla saadaan ostovoimaa kansalle!
Minulle taideyrittäjänä verottaja ei ole ollut järin kannustava. Tämän takia en voi työllistää yhtä monta näyttelijää tulevaan projektiini kuin haluaisin. Eli vika ei ole meidän porvareiden, vaan sosialistisen yhteiskunnan.
Minun yrityksessäni käytäntönä on, että emme mene liittojen palkkojen mukaan. Molemmin puolin joustavuutta ja yksilöllistä sopimista. Tämä on johtanut siihen, että työnantajana minulla on mahdollisuus maksaa vähän enemmän, kun ei tarvitse haaskata aikaa liittojen kanssa. Näyttelijät ovat olleet erittäin tyytyväisiä.
Tuen taiteilijayrittäjyyttä. Me olemme oma-aloitteisia. Hinku on kova. Sitä pitäisi kannustaa niin kuin yrittäjyyttä yleensäkin.
Ilmoitattehan minulle taidenäyttelystä, haluaisin kovasti tutustua siihen.
Taiteilijaterveisin,
Alisha Hasan
114
Kansanedustajaehdokas
Keskusta, Helsinki
Unelmoi. Yritä. Onnistu.
Minä kannustan.
Osa-aikainen yrittäminen tulisi sallia ja luoda sille omat pelisäännöt. Muutkin kuin kulttuurialojen pätkäyrittäjät kärsivät samasta työttömyysturvan puutteesta. Asia on kiireellinen. Siis joustoa työvoimaviranomaisten ja verottajan puolelta.
Olen itse elokuvantekijä ja tavannut lukuisia näyttelijöitä ja muita elokuvatyöntekijöitä. Jos taiteilijoiden sosiaaliturvaa parannetaan, se ei itsessään auta heitä työllistymään. Vaikka kuinka paljon antaisi rahaa työttömälle taiteilijalle (tai kelle tahansa) se ei nosta häntä jaloilleen.
Alhaisemmalla verotuksella esim. teattereiden olisi helpompi selviytyä Suomessa ja näyttelijöillä oli enemmän mahdollisuuksia. Jokaisen ihmisen ostovoimaa täytyy korottaa, että syntyy kysyntää oopperaan, elokuviin, teatteriin, taidenäyttelyihin. Suomessa ne eivät edes maksa paljon, mutta on silti tavalliselle palkansaajalle liikaa. Ostovoiman puute on huolestuttavaa ja tämä vaikuttaa niin taidealoihin kuin mihin tahansa muuhunkin alaan.
Vain tukemalla yritysten työllistämistä ja veroja tuntuvasti alentamalla saadaan ostovoimaa kansalle!
Minulle taideyrittäjänä verottaja ei ole ollut järin kannustava. Tämän takia en voi työllistää yhtä monta näyttelijää tulevaan projektiini kuin haluaisin. Eli vika ei ole meidän porvareiden, vaan sosialistisen yhteiskunnan.
Minun yrityksessäni käytäntönä on, että emme mene liittojen palkkojen mukaan. Molemmin puolin joustavuutta ja yksilöllistä sopimista. Tämä on johtanut siihen, että työnantajana minulla on mahdollisuus maksaa vähän enemmän, kun ei tarvitse haaskata aikaa liittojen kanssa. Näyttelijät ovat olleet erittäin tyytyväisiä.
Tuen taiteilijayrittäjyyttä. Me olemme oma-aloitteisia. Hinku on kova. Sitä pitäisi kannustaa niin kuin yrittäjyyttä yleensäkin.
Ilmoitattehan minulle taidenäyttelystä, haluaisin kovasti tutustua siihen.
Taiteilijaterveisin,
Alisha Hasan
114
Kansanedustajaehdokas
Keskusta, Helsinki
Unelmoi. Yritä. Onnistu.
Minä kannustan.
Kari Uotila (vas, Uusimaa)
Tässä muutama rivi vastauksia.
>> 1) Mitä olisi tehtävä, jotta taiteilijat ja tutkijat sekä muut
>> kulttuurialan pätkätyöläiset eivät putoaisi työttömäksi jäätyään
>> työttömyysturvan ulkopuolelle? Näiden ammattien harjoittaja voi
>> nykyisin jäädä kokonaan ilman työttömyysetuutta sillä perusteella,
>> että työvoimaviranomaiset rinnastavat hänet yrittäjään, joka
>> "työllistyy omassa työssään".
Työttömyysturvalakia on muutettava niin, että ko. ryhmät saavat käytännössä saman työttömyysturvan kuin muutkin. Se kuuluu heille yhdenvertaisuuden toteutumisenkin näkökulmasta.
>> 2) Miten olet valmis ratkaisemaan apurahalla työskentelevien
>> sosiaaliturvaongelmat? Apurahatyöskentely ei kerrytä eläketurvaa eikä
>> sairaus- tai äitiyspäivärahaa. Työterveyshuoltoa ei ole, eikä
>> apurahakausi kartuta myöskään työttömyyspäivärahan edellytyksenä
>> olevaa työssäoloaikaa. Toisaalta apurahat otetaan esimerkiksi
>> asumistukea alentavana tukena huomioon.
Kaikkien apurahojen tulisi kerryttää eläke- ja muuta sosiaaliturvaa. Apurahojen tasoa on nostettava niin paljon, että verollisuus ei johda käteen jäävien tulojen alenemiseen.
>> 3) Miten olet valmis vahvistamaan taiteen, tieteen ja kulttuurin
>> asemaa nykyisessä, yhä enemmän kaupallistuvassa
>> markkinatalousjärjestelmässä? Onko ratkaisuna taiteilijayrittäjyyden
>> tukeminen, perustulo, taiteilijapalkka vai joku muu - mikä?
Yliopistojen perusrahoitusta täytyy korottaa. Tärkeää erityisesti tieteen kannalta. Rahoitusta lisättävä muutoinkin. Yksityisten henkilöiden ja yritysten taidehankinnat ja sponsorointi kulttuuriin on tehtävä verottomaksi. Kulttuurisetelillä on luotava mahdollisuus työntekijöiden kulttuurin nauttimisen lisäämiseksi.
>> 1) Mitä olisi tehtävä, jotta taiteilijat ja tutkijat sekä muut
>> kulttuurialan pätkätyöläiset eivät putoaisi työttömäksi jäätyään
>> työttömyysturvan ulkopuolelle? Näiden ammattien harjoittaja voi
>> nykyisin jäädä kokonaan ilman työttömyysetuutta sillä perusteella,
>> että työvoimaviranomaiset rinnastavat hänet yrittäjään, joka
>> "työllistyy omassa työssään".
Työttömyysturvalakia on muutettava niin, että ko. ryhmät saavat käytännössä saman työttömyysturvan kuin muutkin. Se kuuluu heille yhdenvertaisuuden toteutumisenkin näkökulmasta.
>> 2) Miten olet valmis ratkaisemaan apurahalla työskentelevien
>> sosiaaliturvaongelmat? Apurahatyöskentely ei kerrytä eläketurvaa eikä
>> sairaus- tai äitiyspäivärahaa. Työterveyshuoltoa ei ole, eikä
>> apurahakausi kartuta myöskään työttömyyspäivärahan edellytyksenä
>> olevaa työssäoloaikaa. Toisaalta apurahat otetaan esimerkiksi
>> asumistukea alentavana tukena huomioon.
Kaikkien apurahojen tulisi kerryttää eläke- ja muuta sosiaaliturvaa. Apurahojen tasoa on nostettava niin paljon, että verollisuus ei johda käteen jäävien tulojen alenemiseen.
>> 3) Miten olet valmis vahvistamaan taiteen, tieteen ja kulttuurin
>> asemaa nykyisessä, yhä enemmän kaupallistuvassa
>> markkinatalousjärjestelmässä? Onko ratkaisuna taiteilijayrittäjyyden
>> tukeminen, perustulo, taiteilijapalkka vai joku muu - mikä?
Yliopistojen perusrahoitusta täytyy korottaa. Tärkeää erityisesti tieteen kannalta. Rahoitusta lisättävä muutoinkin. Yksityisten henkilöiden ja yritysten taidehankinnat ja sponsorointi kulttuuriin on tehtävä verottomaksi. Kulttuurisetelillä on luotava mahdollisuus työntekijöiden kulttuurin nauttimisen lisäämiseksi.
Sirpa Asko-Seljavaara (kok, Helsinki)
Kiitos kysymyksistänne. Olette aivan oikeassa siinä, että taiteilija apurahoilla ja tieteentekijöiden stipendeillä toimeentulevat taiteilijat tai tieteenharjoittajat ovat monen sosiaaliturvanmuodon ulkopuolella.
Viime viikolla oli laaja mielenosoitus eduskuntatalon rappusilla ja tällöin kaikki puolueet lupasivat, että myös apurahoista kertyy eläketurvaa. Asia on kuitenkin vielä ratkaisematta, koska eläkemaksut ja työttömyysvakuutusmaksut lohkaisisivat liian suuren osuuden apurahasta. Apurahoja tulee tällöin huomattavasti korottaa. Mietintö on pian tulossa ja saadaan eduskuntakäsittelyyn jo tämän kevään aikana.
Terveisin
Sirpa Asko-Seljavaara
kansanedustaja
Viime viikolla oli laaja mielenosoitus eduskuntatalon rappusilla ja tällöin kaikki puolueet lupasivat, että myös apurahoista kertyy eläketurvaa. Asia on kuitenkin vielä ratkaisematta, koska eläkemaksut ja työttömyysvakuutusmaksut lohkaisisivat liian suuren osuuden apurahasta. Apurahoja tulee tällöin huomattavasti korottaa. Mietintö on pian tulossa ja saadaan eduskuntakäsittelyyn jo tämän kevään aikana.
Terveisin
Sirpa Asko-Seljavaara
kansanedustaja
Liana Kaarina (perus, Helsinki)
Vastaukset : :)
1) Mitä olisi tehtävä, jotta taiteilijat ja tutkijat sekä muut kulttuurialan pätkätyöläiset eivät putoaisi työttömäksi jäätyään työttömyysturvan ulkopuolelle? Näiden ammattien harjoittaja voi nykyisin jäädä kokonaan ilman työttömyysetuutta sillä perusteella, että työvoimaviranomaiset rinnastavat hänet yrittäjään, joka "työllistyy omassa työssään".
Free lancerille kuuluisi sopimus, joka takaa työttömyysturvan pienenkin työrupeaman jälkeen. Esim ”pätkänäyttelijää” käytetään juuri tasan ne kuusi kuukautta, ettei vain tarvitsisi maksaa jälkeenpäin osapalkkaa. Puhun kokemuksesta ja ehdottaisin, että työttömyysturva koskisi laillisesti vaikka kuinka pientä työkautta. Hallitukselle on tehtävä selväksi, että emme ole työnantajia yrittäjien malliin, vaan palkattuja työntekijöitä. Jos joutuu vuosikausia elämään pienellä työttömyyspäivärahalla, nälkäänhän sitä kuihtuu tai ainakin asunnottomaksi jää.
2) Miten olet valmis ratkaisemaan apurahalla työskentelevien sosiaaliturvaongelmat? Apurahatyöskentely ei kerrytä eläketurvaa eikä sairaus- tai äitiyspäivärahaa. Työterveyshuoltoa ei ole, eikä apurahakausi kartuta myöskään työttömyyspäivärahan edellytyksenä olevaa työssäoloaikaa. Toisaalta apurahat otetaan esimerkiksi asumistukea alentavana tulona huomioon.
Apurahan pitäisi olla kuin mikä tahansa tavallinen palkka sosiaaliturvineen, jos ja kun työntekijällä ei sillä hetkellä muuta työpaikkaa ole. Apurahan auliiden antajien kuuluisi myös hankkia ”apurahalääkärit”. Ja apuraha-aika on ehdottomasti laskettava työajaksi; mitä se muuta on, huvitteluako!
3) Miten olet valmis vahvistamaan taiteen, tieteen ja kulttuurin asemaa nykyisessä, yhä enemmän kaupallistuvassa markkinatalousjärjestelmässä? Onko ratkaisuna taiteilijayrittäjyyden tukeminen, perustulo, taiteilijapalkka vai joku muu - mikä?
Taiteen eri haaroja tulisi tukea tasaisesti valtion, kunnan ja apurahojen taholta. Esim. työttömät näyttelijät voisivat saada saleja näytelläkseen ”köyhille” (liput sossusta ja näyttelijöiden palkat esim. terveys- tai psyykekassasta, jossa nykyään panostetaan huumaaviin pillereihin). Taidemaalareille saleja, seiniä koristeltaviksi, ilmaisia näyttelytiloja kunnan piikkiin. Muusikoille innostuneet keikkamanagerit, jotka kustantaisi valtio tai kunta. Kansa tarvitsee taidetta tervehtyäkseen!
1) Mitä olisi tehtävä, jotta taiteilijat ja tutkijat sekä muut kulttuurialan pätkätyöläiset eivät putoaisi työttömäksi jäätyään työttömyysturvan ulkopuolelle? Näiden ammattien harjoittaja voi nykyisin jäädä kokonaan ilman työttömyysetuutta sillä perusteella, että työvoimaviranomaiset rinnastavat hänet yrittäjään, joka "työllistyy omassa työssään".
Free lancerille kuuluisi sopimus, joka takaa työttömyysturvan pienenkin työrupeaman jälkeen. Esim ”pätkänäyttelijää” käytetään juuri tasan ne kuusi kuukautta, ettei vain tarvitsisi maksaa jälkeenpäin osapalkkaa. Puhun kokemuksesta ja ehdottaisin, että työttömyysturva koskisi laillisesti vaikka kuinka pientä työkautta. Hallitukselle on tehtävä selväksi, että emme ole työnantajia yrittäjien malliin, vaan palkattuja työntekijöitä. Jos joutuu vuosikausia elämään pienellä työttömyyspäivärahalla, nälkäänhän sitä kuihtuu tai ainakin asunnottomaksi jää.
2) Miten olet valmis ratkaisemaan apurahalla työskentelevien sosiaaliturvaongelmat? Apurahatyöskentely ei kerrytä eläketurvaa eikä sairaus- tai äitiyspäivärahaa. Työterveyshuoltoa ei ole, eikä apurahakausi kartuta myöskään työttömyyspäivärahan edellytyksenä olevaa työssäoloaikaa. Toisaalta apurahat otetaan esimerkiksi asumistukea alentavana tulona huomioon.
Apurahan pitäisi olla kuin mikä tahansa tavallinen palkka sosiaaliturvineen, jos ja kun työntekijällä ei sillä hetkellä muuta työpaikkaa ole. Apurahan auliiden antajien kuuluisi myös hankkia ”apurahalääkärit”. Ja apuraha-aika on ehdottomasti laskettava työajaksi; mitä se muuta on, huvitteluako!
3) Miten olet valmis vahvistamaan taiteen, tieteen ja kulttuurin asemaa nykyisessä, yhä enemmän kaupallistuvassa markkinatalousjärjestelmässä? Onko ratkaisuna taiteilijayrittäjyyden tukeminen, perustulo, taiteilijapalkka vai joku muu - mikä?
Taiteen eri haaroja tulisi tukea tasaisesti valtion, kunnan ja apurahojen taholta. Esim. työttömät näyttelijät voisivat saada saleja näytelläkseen ”köyhille” (liput sossusta ja näyttelijöiden palkat esim. terveys- tai psyykekassasta, jossa nykyään panostetaan huumaaviin pillereihin). Taidemaalareille saleja, seiniä koristeltaviksi, ilmaisia näyttelytiloja kunnan piikkiin. Muusikoille innostuneet keikkamanagerit, jotka kustantaisi valtio tai kunta. Kansa tarvitsee taidetta tervehtyäkseen!
Jan Vapaavuori (kok, Helsinki)
Lämmin kiitos viestistänne. Ohessa vastaukseni:
1) Työttömyysturvalakia on korjattava siten, että taitelijat, tutkijat ja muut pätkätyöläiset eivät jäisi ilman heille kuuluvaa työttömyysturvaa. Seuraavan hallituksen tehtävänä on tuoda eduskuntaan esitys apurahaa saavien ja pätkätöillä elävien taiteilijoiden ja tutkijoiden eläke- ja työttömyysturvan uudistamisesta. Tulen tukemaan uuden lain valmistelua riippumatta siitä pääseekö puolueeni Kokoomus hallitukseen vai jääkö oppositioon. Tämä ei ole politikoinnin vaan omantunnon asia.
2) Apurahalla elävien sosiaaliturva on saatava korjatuksi. Asiaan on puututtu jo viime hallituskaudella kokoomuslaisen ministerin Maija Perhon toimesta mutta silloisen työryhmän raportin ehdotukset ovat nykyiseltä hallitukselta jääneet kokonaan poliittisista syistä toteuttamatta. Nyt on taas joku uusi selvitys tekeillä, kiitos teidän järjestöjen aktiivisen painostuksen. Seuraavan hallituksen on kuitenkin jo ryhdyttävä toimeen, sillä työkalut siihen on jo olemassa. Taitelijoiden ja tutkijoiden sosiaali- ja eläketurva on saatava osaksi hallitusohjelmaa.
3) Kaupallistuvassa markkinatalousjärjestelmässä tieteen ja kulttuurin tekemiseen kannustaminen on erityisen tärkeää, jopa ensisijaista. Luovuuden tukeminen kaikin keinoin on järkevä sijoitus tulevaisuuteen. Arvostan suuresti taiteilijoita ja tutkijoita mm. sen vuoksi, mitä he minunkin ilokseni ja hyödykseni yhteiskunnalle tuottavat, mutta myös sen vuoksi, että he jaksavat uskoa omaan työhönsä, vaikka sitä ei valtion taholta aina tunnuta arvostavan. Kysymys sopivista kannustusmuodoista tulee selvittää erilaisin kokeiluin ja kyseisten ammattiryhmien omaa asiantuntemusta ja kokemusta hyväksikäyttäen.
Mielelläni tarjoaisin eri vaihtoehtoja taiteen- ja tieteenharjoittajille, joista kukin itse löytäisi omaan työ- ja elämäntilanteeseensa sopivan. On ihan älytöntä sovittaa koko innovaatiovoimavaraamme yhteen muottiin.
Yst.terv.
Jan Vapaavuori
1) Työttömyysturvalakia on korjattava siten, että taitelijat, tutkijat ja muut pätkätyöläiset eivät jäisi ilman heille kuuluvaa työttömyysturvaa. Seuraavan hallituksen tehtävänä on tuoda eduskuntaan esitys apurahaa saavien ja pätkätöillä elävien taiteilijoiden ja tutkijoiden eläke- ja työttömyysturvan uudistamisesta. Tulen tukemaan uuden lain valmistelua riippumatta siitä pääseekö puolueeni Kokoomus hallitukseen vai jääkö oppositioon. Tämä ei ole politikoinnin vaan omantunnon asia.
2) Apurahalla elävien sosiaaliturva on saatava korjatuksi. Asiaan on puututtu jo viime hallituskaudella kokoomuslaisen ministerin Maija Perhon toimesta mutta silloisen työryhmän raportin ehdotukset ovat nykyiseltä hallitukselta jääneet kokonaan poliittisista syistä toteuttamatta. Nyt on taas joku uusi selvitys tekeillä, kiitos teidän järjestöjen aktiivisen painostuksen. Seuraavan hallituksen on kuitenkin jo ryhdyttävä toimeen, sillä työkalut siihen on jo olemassa. Taitelijoiden ja tutkijoiden sosiaali- ja eläketurva on saatava osaksi hallitusohjelmaa.
3) Kaupallistuvassa markkinatalousjärjestelmässä tieteen ja kulttuurin tekemiseen kannustaminen on erityisen tärkeää, jopa ensisijaista. Luovuuden tukeminen kaikin keinoin on järkevä sijoitus tulevaisuuteen. Arvostan suuresti taiteilijoita ja tutkijoita mm. sen vuoksi, mitä he minunkin ilokseni ja hyödykseni yhteiskunnalle tuottavat, mutta myös sen vuoksi, että he jaksavat uskoa omaan työhönsä, vaikka sitä ei valtion taholta aina tunnuta arvostavan. Kysymys sopivista kannustusmuodoista tulee selvittää erilaisin kokeiluin ja kyseisten ammattiryhmien omaa asiantuntemusta ja kokemusta hyväksikäyttäen.
Mielelläni tarjoaisin eri vaihtoehtoja taiteen- ja tieteenharjoittajille, joista kukin itse löytäisi omaan työ- ja elämäntilanteeseensa sopivan. On ihan älytöntä sovittaa koko innovaatiovoimavaraamme yhteen muottiin.
Yst.terv.
Jan Vapaavuori
Ilpo Jorasmaa (vihr, Pohjois-Karjala)
Tervehdys.
Ohessa vastaukseni. Asia on minulle tavattoman tärkeä ja läheinen, koska luovuutta on mielestäni kaikin tavoin tuettava.
1) Työttömyysturvan ulkopuolelle ei kukaan saisi pudota. Turva on tämän takia rakennettava uudestaan. Vihreiden perustulomalli olkoon pohjana kokonaan uuden toimeentulojärjestelmän luomiselle.
2) Perustulo antaa mahdollisuuden jokapäiväiseen leipään ja apurahat kohdennetaan taiteen, tutkimustyön jne. tekemiseen.
3) Luovalle ihmiselle on annettava vapaus tehdä työtänsä joko yrittäjämäisesti tai erilaisten apurahajärjestelmien ym. avulla, mutta tärkeintä on että se tapahtuu luomisen ehdoilla, jolloin syntyy ajan kanssa koko yhteisöämme parhaiten hyödyntävä lopputulos. Perustulomallin pohjalta rakennettava uusi järjestelmä on ratkaisu. Sitä paitsi tuo kaupallistuva markkinatalousjärjestelmä muuntuu koko ajan mahdottomammaksi myös sen takia että järjestelmän kriitikot jäävät nykytilanteessa liian usein sen alle ähkimään, kun muutakaan mahdollisuutta ei ole.
T: Ilpo Jorasmaa
Ohessa vastaukseni. Asia on minulle tavattoman tärkeä ja läheinen, koska luovuutta on mielestäni kaikin tavoin tuettava.
1) Työttömyysturvan ulkopuolelle ei kukaan saisi pudota. Turva on tämän takia rakennettava uudestaan. Vihreiden perustulomalli olkoon pohjana kokonaan uuden toimeentulojärjestelmän luomiselle.
2) Perustulo antaa mahdollisuuden jokapäiväiseen leipään ja apurahat kohdennetaan taiteen, tutkimustyön jne. tekemiseen.
3) Luovalle ihmiselle on annettava vapaus tehdä työtänsä joko yrittäjämäisesti tai erilaisten apurahajärjestelmien ym. avulla, mutta tärkeintä on että se tapahtuu luomisen ehdoilla, jolloin syntyy ajan kanssa koko yhteisöämme parhaiten hyödyntävä lopputulos. Perustulomallin pohjalta rakennettava uusi järjestelmä on ratkaisu. Sitä paitsi tuo kaupallistuva markkinatalousjärjestelmä muuntuu koko ajan mahdottomammaksi myös sen takia että järjestelmän kriitikot jäävät nykytilanteessa liian usein sen alle ähkimään, kun muutakaan mahdollisuutta ei ole.
T: Ilpo Jorasmaa
Anu Niemi (kesk, Pohjois-Karjala)
1) Tuttu ongelma minulle työni kautta. Minusta työttömyysturva tulisi kuulua myös em. kohderyhmälle. Mikäli henkilö on kuitenkin maksanut yrittäjän eläkemaksua jolloin hänet on rinnastettavissa yrittäjäksi voisi työvoimahallinto toimia kuten muidenkin yrittäjien osalla toimii. (Ks. myös vastaus 2.)
2) Apurahasta voisi pidättää pois sosiaaliturvaa kerryttävän osan. Lisäksi apurahan myöntöajanjakson tulisi kerryttää työssäoloaikaa.
3) Pidän näistä vaihtoehdoista parhaimpana taitelijapalkkaa.
Terveisin
Anu Niemi
2) Apurahasta voisi pidättää pois sosiaaliturvaa kerryttävän osan. Lisäksi apurahan myöntöajanjakson tulisi kerryttää työssäoloaikaa.
3) Pidän näistä vaihtoehdoista parhaimpana taitelijapalkkaa.
Terveisin
Anu Niemi
Jaakko Hirvonen (kesk, Pohjois-Karjala)
Huomenta!
Kuten kysymyksestä tuli esille, työttömyysturva ei ole pelkästään taiteilijoiden ongelma, vaan se koskettaa kaikkia pienyrittäjiä. Henkilökohtaisesti näen, että yrittäjyys sopii myös kulttuurin tuottamiseen. Silloin taiteilijoihin pätee samat työttömyys-, sosiaaliturva- jaeläke-etuuksien parantaminen kuin muihinkin yrittäjiin. Tämä vaatii todennäköisesti apurahojen jakosääntöihin muutoksia, mutta ne ovat mielestäni kiinni vain tahdosta.
Kulttuurin kehittyminen enemmän yrittäjäpohjalle antaa myös enemmän mahdollisuuksia markkinoida ja saada enemmän maksavaa yleisöä esim. yritysten sponsoroimana. Tämä ei tarkoita sitä, että kaikkien taitelijoiden pitäisi olla yrittäjiä, vaan osa työllistyisi edelleen julkiselle sektorille ja osalle varmaan löytyisi töitä alan yrityksissä.
Työn iloa!
Jaakko Hirvonen
Kuten kysymyksestä tuli esille, työttömyysturva ei ole pelkästään taiteilijoiden ongelma, vaan se koskettaa kaikkia pienyrittäjiä. Henkilökohtaisesti näen, että yrittäjyys sopii myös kulttuurin tuottamiseen. Silloin taiteilijoihin pätee samat työttömyys-, sosiaaliturva- jaeläke-etuuksien parantaminen kuin muihinkin yrittäjiin. Tämä vaatii todennäköisesti apurahojen jakosääntöihin muutoksia, mutta ne ovat mielestäni kiinni vain tahdosta.
Kulttuurin kehittyminen enemmän yrittäjäpohjalle antaa myös enemmän mahdollisuuksia markkinoida ja saada enemmän maksavaa yleisöä esim. yritysten sponsoroimana. Tämä ei tarkoita sitä, että kaikkien taitelijoiden pitäisi olla yrittäjiä, vaan osa työllistyisi edelleen julkiselle sektorille ja osalle varmaan löytyisi töitä alan yrityksissä.
Työn iloa!
Jaakko Hirvonen
Mirja Erlund (kok, Pohjois-Karjala)
1) Esimerkkinne on juuri nykyhetkeä kuvaava suhtautuminen yrittäjyyteen. Rinnastus yrittäjään on vain hyvästä. Yrittäjänä elantonsa ansaitseva on yhteiskunnassamme arvonsa ansainnut mutta se ei näy valitettavasti päätöksenteossa, virkamiesten ymmärryksissä eikä menneessä politiikassa.
Esimerkkinne rankaisee yrittäjyydestä ja omasta aktiivisuudestanne. Työttömyysturvaa on muutettava ja yhtenäistettävä ensimmäiseksi jo käsitteillä yrittäjä-status, pois kaikki tulkinnanvaraisuudet. Näille itsensä työllistäville yrittäjille on ehdottomasti saatava yhtenäinen ja turvallisuutta lisäävä työttömyysturva. Perustuslakimme takaa tasavertaisuuden, mutta nyt tässäkään tapauksessa se ei toteudu. Ns. ”Loimaan kassa” on yhteystaho, johon ottaisin kansanedustajana ja teinä taiteen ja tieteen harjoittajina yhteyttä. Tutustukaapa yleisen työttömyyskassan sivuihin.
2) Sama ongelma on ollut kotiäideillä ja yrittäjä-äideillä jäätyään äitiyslomalle. Saimme Yrittäjänaisten Keskusliiton puheenjohtajana edellisen eläkeuudistuksen yhteydessä parannuksia asiaan. Yrittäjä-äidille kertyy eläketurvaa nyt myös äitiysloman ajalta vaikka ei YEL-eläke olisikaan voimassa loman aikana. Kansanedustajana veisin tätäkin asiaa samalla tavalla eteenpäin. Hyvät verkostot taustalla, pitkäjänteisyys ja rohkeus puhua asioista kuten ne arjessamme ovat. Niillä pääsee eteenpäin.
3) Olen ehdottomasti sitä mieltä, että taiteen ja kulttuurin yrittäjyyteen tulisi panostaa ja kehittää paljon, paljon nykyistä enemmän tukimuotoja. Toimialat eivät ole olleet nykyisten päättäjien ja rahoittajien arvopohjassa, vaikka ovatkin paljon työllistäneet ja tuottaneet kaikille henkistä pääomaa. Vertaan taiteen ja tieteen toimialoja hyvinvointipalvelualojen nykytilanteeseen. Vasta nyt, kun arvostettu teollisuus katoaa Suomesta, on pakko katsoa korvaavien työpaikkojen ja uusien yrittäjyyden alojen puoleen. Pitäkäämme puolemme.
Mirja Erlund
Esimerkkinne rankaisee yrittäjyydestä ja omasta aktiivisuudestanne. Työttömyysturvaa on muutettava ja yhtenäistettävä ensimmäiseksi jo käsitteillä yrittäjä-status, pois kaikki tulkinnanvaraisuudet. Näille itsensä työllistäville yrittäjille on ehdottomasti saatava yhtenäinen ja turvallisuutta lisäävä työttömyysturva. Perustuslakimme takaa tasavertaisuuden, mutta nyt tässäkään tapauksessa se ei toteudu. Ns. ”Loimaan kassa” on yhteystaho, johon ottaisin kansanedustajana ja teinä taiteen ja tieteen harjoittajina yhteyttä. Tutustukaapa yleisen työttömyyskassan sivuihin.
2) Sama ongelma on ollut kotiäideillä ja yrittäjä-äideillä jäätyään äitiyslomalle. Saimme Yrittäjänaisten Keskusliiton puheenjohtajana edellisen eläkeuudistuksen yhteydessä parannuksia asiaan. Yrittäjä-äidille kertyy eläketurvaa nyt myös äitiysloman ajalta vaikka ei YEL-eläke olisikaan voimassa loman aikana. Kansanedustajana veisin tätäkin asiaa samalla tavalla eteenpäin. Hyvät verkostot taustalla, pitkäjänteisyys ja rohkeus puhua asioista kuten ne arjessamme ovat. Niillä pääsee eteenpäin.
3) Olen ehdottomasti sitä mieltä, että taiteen ja kulttuurin yrittäjyyteen tulisi panostaa ja kehittää paljon, paljon nykyistä enemmän tukimuotoja. Toimialat eivät ole olleet nykyisten päättäjien ja rahoittajien arvopohjassa, vaikka ovatkin paljon työllistäneet ja tuottaneet kaikille henkistä pääomaa. Vertaan taiteen ja tieteen toimialoja hyvinvointipalvelualojen nykytilanteeseen. Vasta nyt, kun arvostettu teollisuus katoaa Suomesta, on pakko katsoa korvaavien työpaikkojen ja uusien yrittäjyyden alojen puoleen. Pitäkäämme puolemme.
Mirja Erlund
Aili Tuppurainen (Skp, Pohjois-Karjala)
Kaikkiin kolmeen kysymykseen sama vastaus. Perusturva kaikille 800 euroa kuussa, jos taiteilija ei onnistu myymän tuotoksiaan.
Toivotan intoa työskentelyllenne.
Terv. Aili Tuppurainen
Toivotan intoa työskentelyllenne.
Terv. Aili Tuppurainen
Jussi Wihonen (kok, Pohjois-Karjala)
1) JOS SAAT PALKKAA, saat palkkaturvaa työttömyysajalta. Jos olet yrittäjä, et saa. Miten kulttuurialan työläiset eroavat muista? Paitsi taiteellisten ansioiden osalta? MIELESTÄNI PITÄISI PYRKIÄ KEHITTÄMÄÄN APURAHASYSTEEMIÄ, eli on ”perustulo”. Yrittäjänä pitäisi olla taas aina niitä suoritteita, jotta tuloa kertyy. Vaikea yhtälö, mutta työhallintoon on melkein mahdoton vaikuttaa. Siis heidän tulkintaan.
2) SELKEÄ EPÄKOHTA. Yksinkertaisin malli olisi ”kuten muilla” eli rinnastettaisiin tuloon, josta maksettaisiin sotu, eläketurva ym. Ja vastaavasti edut olisivat palkansaajaa vastaavat. Ongelma on apurahojen pienuus, ja ehkä myös rajoittaa ”taiteellista vapautta”, mutta esittäisin että vastaava systeemi pitää luoda. Apuraha pitäisi rinnastaa työssäoloon, jolloin jos se jää saamatta on oikeus työttömyyspäivärahaan. Eikö?
3) Valtiolla menee hyvin, kunnilla ei. En tunne taiteilijayrittäjyyttä? Mutta jos se on liiketoimintaa, siihen saanee tukea kuten muuhunkin yritystoimintaan eli hyvin huonosti. Perustulo ei mielestäni ole ratkaisu ongelmiin, sikäli kun puhutaan esitetystä 440 euron tasosta. Tai onhan se hyvä lisä, jos on muita tuloja, mutta silti. Sikäli kun minusta tulee kansanedustaja, tulen esittämään merkittävää korostusta taiteen ja kulttuurin apurahoihin, varsinkin kun meillä korostetaan tätä HYVINVOINTIYHTEISKUNTAA, silloinhan meillä on varaa lisätä resursseja, eikö vain?
YSTÄVÄLLISESTI
JUSSI-32
2) SELKEÄ EPÄKOHTA. Yksinkertaisin malli olisi ”kuten muilla” eli rinnastettaisiin tuloon, josta maksettaisiin sotu, eläketurva ym. Ja vastaavasti edut olisivat palkansaajaa vastaavat. Ongelma on apurahojen pienuus, ja ehkä myös rajoittaa ”taiteellista vapautta”, mutta esittäisin että vastaava systeemi pitää luoda. Apuraha pitäisi rinnastaa työssäoloon, jolloin jos se jää saamatta on oikeus työttömyyspäivärahaan. Eikö?
3) Valtiolla menee hyvin, kunnilla ei. En tunne taiteilijayrittäjyyttä? Mutta jos se on liiketoimintaa, siihen saanee tukea kuten muuhunkin yritystoimintaan eli hyvin huonosti. Perustulo ei mielestäni ole ratkaisu ongelmiin, sikäli kun puhutaan esitetystä 440 euron tasosta. Tai onhan se hyvä lisä, jos on muita tuloja, mutta silti. Sikäli kun minusta tulee kansanedustaja, tulen esittämään merkittävää korostusta taiteen ja kulttuurin apurahoihin, varsinkin kun meillä korostetaan tätä HYVINVOINTIYHTEISKUNTAA, silloinhan meillä on varaa lisätä resursseja, eikö vain?
YSTÄVÄLLISESTI
JUSSI-32
Anu Laakkonen (vihr, Pohjois-Karjala)
Hei,
kiitos kysymyksistä! Satuin juuri eilen kirjoittamaan Karjalaisen vaaliblogia varten tähän liittyvän kirjoituksen. Tässä taiteilijaa koskeva tekstini osa:
”Tässä esimerkki taiteilijasta, jonka toimeentuloa ja elämänlaatua perustulo kohentaisi: Kuvataiteilija X on joutunut hankkimaan itselleen toisen työn voidakseen tehdä omaa taiteilijan työtään. Hän toimii tuntiopettajana kansalaisopistossa. Joulu-, hiihto-, kesä- ja syysloman aikana hän ei saa palkkaa. Hän ei pääse työterveyshuoltoon, koska opetustuntien määrä on alle 16 tuntia. Hänen kuitenkin edellytetään sitoutuvan työhönsä ja sen suunnitteluun aivan kuin hänellä olisi vakinainen työsuhde. Loma-aikoina onilmoittauduttava työttömäksi ja odoteltava korvausta karenssin ja pitkän käsittelyruuhkan ajan. Jos hänellä on työhuone käytössä, häntä ei lasketa työttömäksi. Taloudellinen ahdinko ja ajanpuute vievät voimia omalta luovalta työltä ja jopa sairastuttavat.
Jos käytössä olisi 440 euron perustulo, kuvataiteilija X voisi tehdä lomien aikana taiteilijan töitä ilman velkaantumista ja huolitaakkaa. Hän voisi tuntea itsensä luovaksi taitelijaksi eikä nöyryytetyksi työttömäksi.”
1) Minusta perustulo olisi perusratkaisu näihin ongelmiin. Silloin ei tarvitsisi miettiä, kuka on yrittäjä ja kuka mitäkin.
2) Sosiaaliturva kuuluu kaikille ja työn käsitettä pitäisi laajentaa. Viime vuosina olen itsekin kokenut sen, että tekemäni työ (olin kotiäitinä) ei kerryttänyt eläketurvaa, eikä sitä työksi edes laskettu. Apurahatyöskentelyyn pitäisi kuulua sama sosiaaliturva kuin muuhunkin työskentelyyn.
3) Perustulo olisi paras perusta. Sen päälle voi rakentaa erilaisia ratkaisuja kukin yksilöllisen tilanteensa mukaan. Pääasia on, että taiteen, tieteen ja kulttuurin työ tehtäisiin näkyväksi ja hyväksytyksi niin, että esimerkiksi taiteilijan työtä tekevän ei tarvitsisi mieltää olevansakin työtön tai yrittäjä, jos näin ei todellisuudessa ole.
Ystävällisin terveisin
Anu Laakkonen
kiitos kysymyksistä! Satuin juuri eilen kirjoittamaan Karjalaisen vaaliblogia varten tähän liittyvän kirjoituksen. Tässä taiteilijaa koskeva tekstini osa:
”Tässä esimerkki taiteilijasta, jonka toimeentuloa ja elämänlaatua perustulo kohentaisi: Kuvataiteilija X on joutunut hankkimaan itselleen toisen työn voidakseen tehdä omaa taiteilijan työtään. Hän toimii tuntiopettajana kansalaisopistossa. Joulu-, hiihto-, kesä- ja syysloman aikana hän ei saa palkkaa. Hän ei pääse työterveyshuoltoon, koska opetustuntien määrä on alle 16 tuntia. Hänen kuitenkin edellytetään sitoutuvan työhönsä ja sen suunnitteluun aivan kuin hänellä olisi vakinainen työsuhde. Loma-aikoina onilmoittauduttava työttömäksi ja odoteltava korvausta karenssin ja pitkän käsittelyruuhkan ajan. Jos hänellä on työhuone käytössä, häntä ei lasketa työttömäksi. Taloudellinen ahdinko ja ajanpuute vievät voimia omalta luovalta työltä ja jopa sairastuttavat.
Jos käytössä olisi 440 euron perustulo, kuvataiteilija X voisi tehdä lomien aikana taiteilijan töitä ilman velkaantumista ja huolitaakkaa. Hän voisi tuntea itsensä luovaksi taitelijaksi eikä nöyryytetyksi työttömäksi.”
1) Minusta perustulo olisi perusratkaisu näihin ongelmiin. Silloin ei tarvitsisi miettiä, kuka on yrittäjä ja kuka mitäkin.
2) Sosiaaliturva kuuluu kaikille ja työn käsitettä pitäisi laajentaa. Viime vuosina olen itsekin kokenut sen, että tekemäni työ (olin kotiäitinä) ei kerryttänyt eläketurvaa, eikä sitä työksi edes laskettu. Apurahatyöskentelyyn pitäisi kuulua sama sosiaaliturva kuin muuhunkin työskentelyyn.
3) Perustulo olisi paras perusta. Sen päälle voi rakentaa erilaisia ratkaisuja kukin yksilöllisen tilanteensa mukaan. Pääasia on, että taiteen, tieteen ja kulttuurin työ tehtäisiin näkyväksi ja hyväksytyksi niin, että esimerkiksi taiteilijan työtä tekevän ei tarvitsisi mieltää olevansakin työtön tai yrittäjä, jos näin ei todellisuudessa ole.
Ystävällisin terveisin
Anu Laakkonen
Pekka Ravi (kok, Pohjois-Karjala)
Hyvää huomenta! Kiitos kysymyksistä. Tässä aamukiireen keskellä lyhyet vastaukset.
1. Työttömyysturvalain säädöksiä on täsmennettävä siten, että taiteilija tai tutkija ei voi jäädä kokonaan vaille työttömyyskorvausta työvoimaviranomaisten tulkinnan perusteella. Säädösten täsmentäminen varmistaisi myös tasavertaisen kohtelun maan eri osissa.
2. Apurahansaajien sosiaaliturva on kiistatta heikko. Siihen tarvitaan parannusta. Epäkohta tulisi noteerata hallitusneuvotteluissa ja kirjata hallitusohjelmaan. Pohjaa korjaaville toimenpiteille löytyy apurahansaajien sosiaaliturvaa pohtineen työryhmän raportista.
3. Julkisen sektorin on jatkossa kannettava taiteen, tieteen ja kulttuurin tukemisen suhteen enemmän vastuuta. Valtiolla ja kunnilla on tässä suhteessa omat roolinsa. Korostan kuntien ko. aloille suuntautuvien panostusten merkitystä. Esim. eri taidelaitosten toimintaedellytysten turvaaminen ja taidehankintamäärärahat ovat tärkeitä. Näin varmistetaan mm. kulttuuripalvelujen saanti kansalaisille eri puolilla Suomea. Taiteilijayrittäjyyden tukemista pidän myös varteenotettavana vaihtoehtona.
Terveisin
Pekka Ravi
1. Työttömyysturvalain säädöksiä on täsmennettävä siten, että taiteilija tai tutkija ei voi jäädä kokonaan vaille työttömyyskorvausta työvoimaviranomaisten tulkinnan perusteella. Säädösten täsmentäminen varmistaisi myös tasavertaisen kohtelun maan eri osissa.
2. Apurahansaajien sosiaaliturva on kiistatta heikko. Siihen tarvitaan parannusta. Epäkohta tulisi noteerata hallitusneuvotteluissa ja kirjata hallitusohjelmaan. Pohjaa korjaaville toimenpiteille löytyy apurahansaajien sosiaaliturvaa pohtineen työryhmän raportista.
3. Julkisen sektorin on jatkossa kannettava taiteen, tieteen ja kulttuurin tukemisen suhteen enemmän vastuuta. Valtiolla ja kunnilla on tässä suhteessa omat roolinsa. Korostan kuntien ko. aloille suuntautuvien panostusten merkitystä. Esim. eri taidelaitosten toimintaedellytysten turvaaminen ja taidehankintamäärärahat ovat tärkeitä. Näin varmistetaan mm. kulttuuripalvelujen saanti kansalaisille eri puolilla Suomea. Taiteilijayrittäjyyden tukemista pidän myös varteenotettavana vaihtoehtona.
Terveisin
Pekka Ravi
Marikki Piirtola-Kahila (vihr, sit., Satakunta)
Marikilta taiteilijakysymykseen
Sain vasta nyt kysymykset koneelleni.
Vihreiden ajama perustulomalli on ratkaisu taiteilijoiden perustoimeentuloon samoin kuin pätkätyöläisten, jota monet taiteilijat oman taiteen teon yhteydessä ovat. Vihreiden perustulomallissa kaikki täysi-ikäiset Suomessa asuvat suomalaiset saavat 440 euroa/kk tililleen ilman luukutusta, vastiketta ja nöyryyttämistä. Tämän perustulon päälle voi ansaita aina 1000 euroon asti verottomasti.
Suomen perustuslain ja kansainvälisen ihmisoikeuksien julistuksen mukaan jokainen ihminen on oikeutettu perustoimeentuloon.
Apurahat ovat tuloa, jonka tulee kerryttää ansiosidonnaismahdollisuutta, samoin eläkettä.
Taiteilijana tiedän mistä puhun.
Keväästä,
HuK. Kuvataiteilija ja kirjailija, tuntiopettaja, kouluttaja, opiskelija
Marikki Piirtola-Kahila
Porin vihreiden (sit.) kansanedustajaehdokas
Sain vasta nyt kysymykset koneelleni.
Vihreiden ajama perustulomalli on ratkaisu taiteilijoiden perustoimeentuloon samoin kuin pätkätyöläisten, jota monet taiteilijat oman taiteen teon yhteydessä ovat. Vihreiden perustulomallissa kaikki täysi-ikäiset Suomessa asuvat suomalaiset saavat 440 euroa/kk tililleen ilman luukutusta, vastiketta ja nöyryyttämistä. Tämän perustulon päälle voi ansaita aina 1000 euroon asti verottomasti.
Suomen perustuslain ja kansainvälisen ihmisoikeuksien julistuksen mukaan jokainen ihminen on oikeutettu perustoimeentuloon.
Apurahat ovat tuloa, jonka tulee kerryttää ansiosidonnaismahdollisuutta, samoin eläkettä.
Taiteilijana tiedän mistä puhun.
Keväästä,
HuK. Kuvataiteilija ja kirjailija, tuntiopettaja, kouluttaja, opiskelija
Marikki Piirtola-Kahila
Porin vihreiden (sit.) kansanedustajaehdokas
Mauri Östervik (Skp, Satakunta)
Vastaan ehdokkaille esitettyyn kyselyyn. Olen Mauri Östervik satakunnan vaalipiirissä ja SKP:n sitoutumaton ehdokas. Laitan vastaukseni myös kotisivulleni. Ei kai teillä ole mitään sitä vastaan. Menestystä kampanjallenne:
-mauri-
1) Mitä olisi tehtävä, jotta taiteilijat ja tutkijat sekä muut kulttuurialan pätkätyöläiset eivät putoaisi työttömäksi jäätyään työttömyysturvan ulkopuolelle? Näiden ammattien harjoittaja voi nykyisin jäädä kokonaan ilman työttömyysetuutta sillä perusteella, että työvoimaviranomaiset rinnastavat hänet yrittäjään, joka ”työllistyy omassa työssään”.
VASTAUS:
Työttömyyttä ei poisteta poistamalla työnhakijoita työnhausta ja työttömyysturvasta.
Olen itse ihmetellyt kuinka Suomessa on päädytty tällaiseen tiettyjen henkilöiden syrjintään. Kun tätä pidetään vielä laillisina, niin ongelmaa ei voi vähätellä. Olen itse kohdannut samankaltaisen tilanteen. Koska olen ehdokkaana SKP:n listoilla ajattelin sen johtuvan siitä. En silti hyväksy Suomessa harjoitettavaa poliittista syrjintääkään. Suomi on vajoamassa entistä syvemmälle totalitarismia. Kansan tulee huomata tämä ja noustava vastustamaan sitä.
Yksi keino on saattaa tällaiset päätökset tehneet viranomaiset juridiseen vastuuseen. Ongelmana on ettei tällaisten syrjinnän kohteeksi joutuneilla ole varaa palkata juristeja.
Laaja julkisuus ja poliitikkoihin vaikuttaminen pitäisi demokratiassa tuoda asiaan muutosta.
2) Miten olet valmis ratkaisemaan apurahalla työskentelevien sosiaaliturvaongelmat? Apurahatyöskentely ei kerrytä eläketurvaa eikä sairaus- tai äitiyspäivärahaa. Työterveyshuoltoa ei ole, eikä apurahakausi kartuta myöskään työttömyyspäivärahan edellytyksenä olevaa työssäoloaikaa. Toisaalta apurahat otetaan esimerkiksi asumistukea alentavana tukena huomioon.
VASTAUS:
Kaikista työsuhteista pitäisi kertyä eläketurvaa ja pienin eläke tulisi olla sellainen että sillä voisi elää. SKP on esittänyt 800 € kuukaudessa. Samoin jokainen työ tulisi huomioida työttömyysetuudessa. Pienin työttömyysetuus tulisi olla sellainen että sillä kohtuudella elää. Tällainen perustulo olisi nyt 2007 suuruudeltaan 800 € kuukaudessa.
3) Miten olet valmis vahvistamaan taiteen, tieteen ja kulttuurin asemaa nykyisessä, yhä enemmän kaupallistuvassa markkinatalousjärjestelmässä? Onko ratkaisuna taiteilijayrittäjyyden tukeminen, perustulo, taiteilijapalkka vai joku muu – mikä?
VASTAUS:
Perustulo pitäisi turvata kaikille. Taiteilijayrittäjyys ei sovellu kuin hyvin pienelle osalle taidetta. On mahdotonta ajatella että esimerkiksi kaupallisen yrityksen puitteissa voisi tehdä laadukasta lastenkulttuuria vähävaraisille lapsille. Markkinatalousjärjestelmässä yrityksen ainut tehtävänä on tuottaa omistajilleen mahdollisimman suurta voittoa. Sellainen yritys ei teoriassakaan voi toimia taiteen, kulttuurin tai tieteen alalla.
Mauri Östervik
Musantie 12
28610 Pori
puh. 044-5370003
vaalisivu:http://koti.mbnet.fi/ostervik/
-mauri-
1) Mitä olisi tehtävä, jotta taiteilijat ja tutkijat sekä muut kulttuurialan pätkätyöläiset eivät putoaisi työttömäksi jäätyään työttömyysturvan ulkopuolelle? Näiden ammattien harjoittaja voi nykyisin jäädä kokonaan ilman työttömyysetuutta sillä perusteella, että työvoimaviranomaiset rinnastavat hänet yrittäjään, joka ”työllistyy omassa työssään”.
VASTAUS:
Työttömyyttä ei poisteta poistamalla työnhakijoita työnhausta ja työttömyysturvasta.
Olen itse ihmetellyt kuinka Suomessa on päädytty tällaiseen tiettyjen henkilöiden syrjintään. Kun tätä pidetään vielä laillisina, niin ongelmaa ei voi vähätellä. Olen itse kohdannut samankaltaisen tilanteen. Koska olen ehdokkaana SKP:n listoilla ajattelin sen johtuvan siitä. En silti hyväksy Suomessa harjoitettavaa poliittista syrjintääkään. Suomi on vajoamassa entistä syvemmälle totalitarismia. Kansan tulee huomata tämä ja noustava vastustamaan sitä.
Yksi keino on saattaa tällaiset päätökset tehneet viranomaiset juridiseen vastuuseen. Ongelmana on ettei tällaisten syrjinnän kohteeksi joutuneilla ole varaa palkata juristeja.
Laaja julkisuus ja poliitikkoihin vaikuttaminen pitäisi demokratiassa tuoda asiaan muutosta.
2) Miten olet valmis ratkaisemaan apurahalla työskentelevien sosiaaliturvaongelmat? Apurahatyöskentely ei kerrytä eläketurvaa eikä sairaus- tai äitiyspäivärahaa. Työterveyshuoltoa ei ole, eikä apurahakausi kartuta myöskään työttömyyspäivärahan edellytyksenä olevaa työssäoloaikaa. Toisaalta apurahat otetaan esimerkiksi asumistukea alentavana tukena huomioon.
VASTAUS:
Kaikista työsuhteista pitäisi kertyä eläketurvaa ja pienin eläke tulisi olla sellainen että sillä voisi elää. SKP on esittänyt 800 € kuukaudessa. Samoin jokainen työ tulisi huomioida työttömyysetuudessa. Pienin työttömyysetuus tulisi olla sellainen että sillä kohtuudella elää. Tällainen perustulo olisi nyt 2007 suuruudeltaan 800 € kuukaudessa.
3) Miten olet valmis vahvistamaan taiteen, tieteen ja kulttuurin asemaa nykyisessä, yhä enemmän kaupallistuvassa markkinatalousjärjestelmässä? Onko ratkaisuna taiteilijayrittäjyyden tukeminen, perustulo, taiteilijapalkka vai joku muu – mikä?
VASTAUS:
Perustulo pitäisi turvata kaikille. Taiteilijayrittäjyys ei sovellu kuin hyvin pienelle osalle taidetta. On mahdotonta ajatella että esimerkiksi kaupallisen yrityksen puitteissa voisi tehdä laadukasta lastenkulttuuria vähävaraisille lapsille. Markkinatalousjärjestelmässä yrityksen ainut tehtävänä on tuottaa omistajilleen mahdollisimman suurta voittoa. Sellainen yritys ei teoriassakaan voi toimia taiteen, kulttuurin tai tieteen alalla.
Mauri Östervik
Musantie 12
28610 Pori
puh. 044-5370003
vaalisivu:http://koti.mbnet.fi/ostervik/
Kaarlo Kurtti (Skp, Uusimaa)
Kaarlo Kurtti/JAR/Paper/METSO
Hei
Vastaus lähetettyihin kysymyksiin:
Kysymyksen asettelu on luvalla sanoen hiukan omituinen. Meidän ehdokkaiden pitäisi nyt osata määritellä miten arvon taiteilijat ja tutkijat haluavat taloudellista turvaansa parannettavan. Normaalisti ammattikunnat esittävät täsmälliset vaatimuksensa etujärjestöjensä kautta ja päättäjät arvioivat missä määrin ne voidaan toteuttaa.
Onko niin, että kyseiseen viiteryhmään kuuluvat ovat syystä tai toisesta kykenemättömiä järjestäytymään ja esittämään vaatimuksiaan? Jos näin on, voin vain viitata SKP:n aloitteeseen perusturvan uudistamiseksi.
Se takaa mielestäni kattavan ja kohtuullisen perusturvan kaikille. Kysymykseen miten taiteen, tieteen ja kulttuurin asemaa tulisi vahvistaa on vaikea antaa lyhyttä ja täsmällistä vastausta. Ainakin julkisenvallan tulee panostaa tälle sektorille enemmän, jotta kaupallisuuden ylivalta saataisiin murrettua. Palkkauksen muodon määritelköön taiteilijat ja tutkijat itse.
T: Kalle
Hei
Vastaus lähetettyihin kysymyksiin:
Kysymyksen asettelu on luvalla sanoen hiukan omituinen. Meidän ehdokkaiden pitäisi nyt osata määritellä miten arvon taiteilijat ja tutkijat haluavat taloudellista turvaansa parannettavan. Normaalisti ammattikunnat esittävät täsmälliset vaatimuksensa etujärjestöjensä kautta ja päättäjät arvioivat missä määrin ne voidaan toteuttaa.
Onko niin, että kyseiseen viiteryhmään kuuluvat ovat syystä tai toisesta kykenemättömiä järjestäytymään ja esittämään vaatimuksiaan? Jos näin on, voin vain viitata SKP:n aloitteeseen perusturvan uudistamiseksi.
Se takaa mielestäni kattavan ja kohtuullisen perusturvan kaikille. Kysymykseen miten taiteen, tieteen ja kulttuurin asemaa tulisi vahvistaa on vaikea antaa lyhyttä ja täsmällistä vastausta. Ainakin julkisenvallan tulee panostaa tälle sektorille enemmän, jotta kaupallisuuden ylivalta saataisiin murrettua. Palkkauksen muodon määritelköön taiteilijat ja tutkijat itse.
T: Kalle
Anja Welin (Skp, Uusimaa)
Kysely pätkätyöläisten ongelmista
Kaikki kysymykset liittyvät toisiinsa, joten vastaan kerralla niihin kaikkiin.
Ay-liike, kolmikantaperinteemme tupo-neuvotteluineen eivät olet ottaneet juuri lainkaan huomioon yhä yleistyvää pätkätyöongelmaa. Erityisen räikeänä tämä näkyy siinä, että taiteilijat tai pätkätöitä tekevät apurahatutkijat luokitellaan yrittäjiksi työttömiksi jäätyään. Kuten kyselystä ilmenee, he jäävät ilman muille ryhmille kuuluvia sosiaalietuuksia tai kunnollista eläketurvaa. Tämä koskee erityisesti myös suurinta osaa hyvin varhain eläkkeelle jääviä tanssitaiteilijoita.
Tämän ryhmän asemaa on lainsäädännöllä muutettava. Suomi satsaa kulttuurivientiin, samalla kaupallistaen ja tuotteistaen sitä. Luovuutta pidetään yhtenä maamme kilpailuvalttina, ja siitä on esimerkkinä suunnitteilla oleva huippuyliopisto, jossa elinkeinoelämän ehdoin naitetaan yhteen Taideteollinen korkeakoulu, Kauppakorkeakoulu ja Teknillinen korkeakoulu. Sivistystä ja taidetta ei enää nähdä arvona sinänsä, joka edistää muutakin kuin taloudellista kasvua. Se edistää ihmisten henkistä hyvinvointia, sisäistä kasvua, ymmärrystä itsestä, muista ihmisistä ja koko yhteiskunnasta, tarjoten myös tärkeän elämyksellisen ulottuvuuden yhä rationaalisemmaksi käyvässä maailmankuvassamme. Taideaineet jo peruskoulusta lähtien on jätetty lapsipuolen asemaan.
Ratkaisuja em. ryhmien asemaan voisi olla 800 euron kuukausittainen perustulo. On kuitenkin huomioitava, että taiteilijoissa on hyvin myyviä tai pitkiäkin apurahoja saavia, mikä aiheuttaisi byrokratiaa ja vaatisi yksilökohtaista harkintaa. Eläkkeen muodostumisperusteita on pikaisesti korjattava niin pätkätutkijoiden kuin taiteilijoidenkin osalta.
Terveisin
Anja Welin
SKP:n eduskuntavaaliehdokas Uudeltamaalta nro 182
Kaikki kysymykset liittyvät toisiinsa, joten vastaan kerralla niihin kaikkiin.
Ay-liike, kolmikantaperinteemme tupo-neuvotteluineen eivät olet ottaneet juuri lainkaan huomioon yhä yleistyvää pätkätyöongelmaa. Erityisen räikeänä tämä näkyy siinä, että taiteilijat tai pätkätöitä tekevät apurahatutkijat luokitellaan yrittäjiksi työttömiksi jäätyään. Kuten kyselystä ilmenee, he jäävät ilman muille ryhmille kuuluvia sosiaalietuuksia tai kunnollista eläketurvaa. Tämä koskee erityisesti myös suurinta osaa hyvin varhain eläkkeelle jääviä tanssitaiteilijoita.
Tämän ryhmän asemaa on lainsäädännöllä muutettava. Suomi satsaa kulttuurivientiin, samalla kaupallistaen ja tuotteistaen sitä. Luovuutta pidetään yhtenä maamme kilpailuvalttina, ja siitä on esimerkkinä suunnitteilla oleva huippuyliopisto, jossa elinkeinoelämän ehdoin naitetaan yhteen Taideteollinen korkeakoulu, Kauppakorkeakoulu ja Teknillinen korkeakoulu. Sivistystä ja taidetta ei enää nähdä arvona sinänsä, joka edistää muutakin kuin taloudellista kasvua. Se edistää ihmisten henkistä hyvinvointia, sisäistä kasvua, ymmärrystä itsestä, muista ihmisistä ja koko yhteiskunnasta, tarjoten myös tärkeän elämyksellisen ulottuvuuden yhä rationaalisemmaksi käyvässä maailmankuvassamme. Taideaineet jo peruskoulusta lähtien on jätetty lapsipuolen asemaan.
Ratkaisuja em. ryhmien asemaan voisi olla 800 euron kuukausittainen perustulo. On kuitenkin huomioitava, että taiteilijoissa on hyvin myyviä tai pitkiäkin apurahoja saavia, mikä aiheuttaisi byrokratiaa ja vaatisi yksilökohtaista harkintaa. Eläkkeen muodostumisperusteita on pikaisesti korjattava niin pätkätutkijoiden kuin taiteilijoidenkin osalta.
Terveisin
Anja Welin
SKP:n eduskuntavaaliehdokas Uudeltamaalta nro 182
Jari Heinonen (Skp, Pirkanmaa)
Hei, ohessa vastaukset kyselyynne:
1. Tältä osin paras tapa on kehittää perusturvaa, kuten SKP onkin esittänyt. Perusturva tulee saada kaikille, jotka eivät työttömyyden, työkyvyttömyyden, sairauden, iän tai muun syyn vuoksi voi saada toimentuloaan, 800 euroa kuukaudessa verottomana. Ja rahoitus pääomatulojen lisäverottamisen kautta (noin 4 miljardia euroa/vuosi).
2. Itse olen yliopistossa töissä ja sama ongelma koskee myös yliopistotutkijoita. Tältä osin asiaa on pohdittu jo pitkään ja ratkaisuja kaiketi on tulossa. Eli peruskuvio pitää olla se, että apurahakaudet kartuttavat sosiaaliturvaa kuten palkkatulotkin. Tämähän on erityisen tärkeätä tulevan eläketurvan kannalta. Jos esittämäni perusturva toteutuu, se ratkoo monia työttömyyskausiin liittyviä ongelmia.
3. Tärkeä juttu on perusturvan kehittäminen, kuten edellä totesin, mutta myös apurahajärjestelmän kehittäminen ja parantaminen ovat tärkeitä asioita. Kuntien ja valtion taidehankintoja tulee lisätä. Minusta taiteilijoista ei pitäisi yrittää tehdä väkisin yrittäjiä, kuten uudet tilaaja-tuottaja –mallit pyrkivät kuntatasolla tekemään.
terv. Jari Heinonen
sosiaalityön professori,
SKP - Pirkanmaa, 72
1. Tältä osin paras tapa on kehittää perusturvaa, kuten SKP onkin esittänyt. Perusturva tulee saada kaikille, jotka eivät työttömyyden, työkyvyttömyyden, sairauden, iän tai muun syyn vuoksi voi saada toimentuloaan, 800 euroa kuukaudessa verottomana. Ja rahoitus pääomatulojen lisäverottamisen kautta (noin 4 miljardia euroa/vuosi).
2. Itse olen yliopistossa töissä ja sama ongelma koskee myös yliopistotutkijoita. Tältä osin asiaa on pohdittu jo pitkään ja ratkaisuja kaiketi on tulossa. Eli peruskuvio pitää olla se, että apurahakaudet kartuttavat sosiaaliturvaa kuten palkkatulotkin. Tämähän on erityisen tärkeätä tulevan eläketurvan kannalta. Jos esittämäni perusturva toteutuu, se ratkoo monia työttömyyskausiin liittyviä ongelmia.
3. Tärkeä juttu on perusturvan kehittäminen, kuten edellä totesin, mutta myös apurahajärjestelmän kehittäminen ja parantaminen ovat tärkeitä asioita. Kuntien ja valtion taidehankintoja tulee lisätä. Minusta taiteilijoista ei pitäisi yrittää tehdä väkisin yrittäjiä, kuten uudet tilaaja-tuottaja –mallit pyrkivät kuntatasolla tekemään.
terv. Jari Heinonen
sosiaalityön professori,
SKP - Pirkanmaa, 72
Tommy Tabermann (sd, Uusimaa)
1) Mitä olisi tehtävä, jotta taiteilijat ja tutkijat sekä muut kulttuurialan pätkätyöläiset eivät putoaisi työttömäksi jäätyään työttömyysturvan ulkopuolelle?
Olen itse ollut ”taiteilijayrittäjä” kohta 30 vuotta, joten taidan tuntea tilanteen taskunpohjia myöten. Tilannehan on absurdi, ja on outoa, ettei siihen ole saatu muutosta. Taitelijoille, tutkijoille etc. luotava oma järjestelmänsä. Kulttuurihan koetaan ”kovassa” taloudessa pelkkänä kuluna, mutta on hyvä muistuttaa, että kulttuuri työllistää enemmän ihmisiä kuin it-ala. Muut, ”näkymättömät” arvot vielä päälle. Miksi kaikilla muilla ketjussa on normaali turva, mutta varsinaisilla perustuottajilla ei?
2) Miten olet valmis ratkaisemaan apurahalla työskentelevien sosiaaliturvaongelmat?
Apurahoihin on saatava normaali sosiaaliturva mukaan ilman että se pienentää niiden määrää tai poistaa verovapautta. Otetaan vaikka budjetista, ei summa kaikkiaan kovin suuri ole. Apurahoista on alettava maksaa (ainakin vuosiapurahoista) eläkettä myös taannehtivasti, sillä moni apurahoilla elänyt alkaa nyt olla sen tarpeessa.
3) Miten olet valmis vahvistamaan taiteen, tieteen ja kulttuurin asemaa nykyisessä, yhä enemmän kaupallistuvassa markkinatalousjärjestelmässä? Onko ratkaisuna taiteilijayrittäjyyden tukeminen, perustulo, taiteilijapalkka vai joku muu - mikä?
Kulttuurin osuus budjetista on nykyisin surkean pieni, kuin kehitysapu. Sitä pitää heti suurentaa huomattavasti, ja suunnata ennen kaikkea yksittäisille tekijöille, ei instituutioille esim. kiinteistöihin. Valtion apurahojen määrää lisättävä huomattavasti, pitkät apurahat takaisin (Suomi-palkinto kehno keksintö), taiteilijaeläkkeiden määrä moninkertaistettava. Lisäksi olisi heti otettava pöydälle taas ajatus taiteilijapalkasta ja etsittävä erilaisia malleja. Jos kerran kansalaispalkasta voidaan keskustella, niin miksei sitten taiteilijapalkasta? Mitä taiteilijayrittäjyyteen tulee, niin tarpeen olisi jokin ”kevytyhtiömalli” - nykyiset oy-mallit ovat liian raskaita ja byrokraattisia yhden ihmisen yritykseen, eivätkä sovi taiteilijan työhän, jossa tulot voivat heitellä rajusti samoin kuin menot, investoinnit. Jos Suomi kerran aikoo elää luovuudesta, siihen pitää myös satsata.
Tommy Tabermann
Olen itse ollut ”taiteilijayrittäjä” kohta 30 vuotta, joten taidan tuntea tilanteen taskunpohjia myöten. Tilannehan on absurdi, ja on outoa, ettei siihen ole saatu muutosta. Taitelijoille, tutkijoille etc. luotava oma järjestelmänsä. Kulttuurihan koetaan ”kovassa” taloudessa pelkkänä kuluna, mutta on hyvä muistuttaa, että kulttuuri työllistää enemmän ihmisiä kuin it-ala. Muut, ”näkymättömät” arvot vielä päälle. Miksi kaikilla muilla ketjussa on normaali turva, mutta varsinaisilla perustuottajilla ei?
2) Miten olet valmis ratkaisemaan apurahalla työskentelevien sosiaaliturvaongelmat?
Apurahoihin on saatava normaali sosiaaliturva mukaan ilman että se pienentää niiden määrää tai poistaa verovapautta. Otetaan vaikka budjetista, ei summa kaikkiaan kovin suuri ole. Apurahoista on alettava maksaa (ainakin vuosiapurahoista) eläkettä myös taannehtivasti, sillä moni apurahoilla elänyt alkaa nyt olla sen tarpeessa.
3) Miten olet valmis vahvistamaan taiteen, tieteen ja kulttuurin asemaa nykyisessä, yhä enemmän kaupallistuvassa markkinatalousjärjestelmässä? Onko ratkaisuna taiteilijayrittäjyyden tukeminen, perustulo, taiteilijapalkka vai joku muu - mikä?
Kulttuurin osuus budjetista on nykyisin surkean pieni, kuin kehitysapu. Sitä pitää heti suurentaa huomattavasti, ja suunnata ennen kaikkea yksittäisille tekijöille, ei instituutioille esim. kiinteistöihin. Valtion apurahojen määrää lisättävä huomattavasti, pitkät apurahat takaisin (Suomi-palkinto kehno keksintö), taiteilijaeläkkeiden määrä moninkertaistettava. Lisäksi olisi heti otettava pöydälle taas ajatus taiteilijapalkasta ja etsittävä erilaisia malleja. Jos kerran kansalaispalkasta voidaan keskustella, niin miksei sitten taiteilijapalkasta? Mitä taiteilijayrittäjyyteen tulee, niin tarpeen olisi jokin ”kevytyhtiömalli” - nykyiset oy-mallit ovat liian raskaita ja byrokraattisia yhden ihmisen yritykseen, eivätkä sovi taiteilijan työhän, jossa tulot voivat heitellä rajusti samoin kuin menot, investoinnit. Jos Suomi kerran aikoo elää luovuudesta, siihen pitää myös satsata.
Tommy Tabermann
Jukka Relander (vihr, Helsinki)
> Hyvä kansanedustajaehdokas Jukka Relander!
>
> Kuten ehkä jo tiedätkin, TATUSOTU-työryhmä (taiteilijoiden ja tutkijoiden
> sosiaaliturvan puolesta toimiva työryhmä) järjesti 2.3. eduskuntatalolla
> mielenosoituksen kulttuurityöntekijöiden sosiaaliturvan puolesta.
Olin paikalla.
> Mielenosoituksen taakse asettui 30 erilaista tieteen- ja taiteentekijöiden sekä muiden kulttuurityöntekijöiden liittoa ja järjestöä, muiden muassa Journalistiliitto, Kirjailijaliitto, Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU sekä Tieteentekijöiden liitto. TATUSOTU-työryhmä avustajineen lähettää nyt seuraavaa kyselyä eduskuntavaalien 2007 kansanedustajaehdokkaille. Ehdokkaiden antamat vastaukset julkaistaan TATUSOTU-blogissa ja myöhemmin niistä kootaan myös tilataideteos. Myös vastaamatta jättäminen tullaan huomioimaan taidenäyttelyssä sekä blogissa. Siksi toivoisinkin saavani Sinulta vastaukset seuraaviin kysymyksiin:
> 1) Mitä olisi tehtävä, jotta taiteilijat ja tutkijat sekä muut kulttuurialan pätkätyöläiset eivät putoaisi
> työttömäksi jäätyään työttömyysturvan ulkopuolelle? Näiden ammattien harjoittaja voi nykyisin
> jäädä kokonaan ilman työttömyysetuutta sillä perusteella, että työvoimaviranomaiset rinnastavat
> hänet yrittäjään, joka "työllistyy omassa työssään".
Tilanne on aivan perverssi - tiedän sen sosiaaliturvattomana omasta kokemuksestani. Vihreiden perustulomalli on osaratkaisu tähän ongelmaan. Sosiaaliturva pitäisi todellakin laajentaa kattamaan myös kiinteiden työsuhteiden ulkopuoliset väestönosat - melkein kolmasosan työvoimasta.
Vielä keskeneräisen ajatukseni mukaan pitäisi luoda jonkinnäköinen freelancer-toiminimi/identiteetti, jossa sosiaalietuudet kertyisivät riippumatta siitä, ovatko esimerkiksi kuluneen vuoden aikana kertyneet tulot lähtöisin kiinteistä suhteista, pätkistä, keikoista vai apurahoista. Se mahdollistaisi yhtäläisten oikeuksien toteutumisen myös meidän epätyypillisissä työsuhteissa olevien osalta.
On täysin pöyristyttävää ja käsittämätöntä, että on olemassa niinkin laaja ja tärkeä väestöryhmä, jolla ei ole mitään oikeuksia eikä perusturvaa.
> 2) Miten olet valmis ratkaisemaan apurahalla työskentelevien sosiaaliturvaongelmat?
> Apurahatyöskentely ei kerrytä eläketurvaa eikä sairaus- tai äitiyspäivärahaa. Työterveyshuoltoa ei
> ole, eikä apurahakausi kartuta myöskään työttömyyspäivärahan edellytyksenä olevaa
> työssäoloaikaa. Toisaalta apurahat otetaan esimerkiksi asumistukea alentavana tulona huomioon.
Uskon, että esille ottamani freelancer -mallin pohjalta tämä ongelma voitaisiin ratkaista. Ja se pitäisi ratkaista siten, että myös apurahan nauttiminen oikeuttaisi eläkekertymään.
> 3) Miten olet valmis vahvistamaan taiteen, tieteen ja kulttuurin asemaa nykyisessä, yhä enemmän
> kaupallistuvassa markkinatalousjärjestelmässä? Onko ratkaisuna taiteilijayrittäjyyden tukeminen,
> perustulo, taiteilijapalkka vai joku muu - mikä?
Mikä tahansa näistä ja kaikki yhdessä. Totuus on, että taide ja tiede tarvitsevat yhteiskunnan tukea ollakseen olemassa. Taiteen pointti on sen hyödyttömyydessä ja tämän hyödyttömyyden tuottamassa ylijäämässä. Sen vuoksi julkisen rahoituksen tarve on peruuttamaton ja jatkuva. Muu, mikä -vaihtoehtona mainitsisin jo edellä esiin nostamani toiminimi/freelancer -kansalaisuuden. Täsmennän ideaa vielä: sellaiseksi rekisteröityessään saisi tunnuksen, jonka avulla jokainen palkka, palkkio tai apuraha päivittyisi osaksi freelancertuloa. Ja kokonais-freelancertulo määrittäisi eläkekertymän, yhtälailla kuin työttömyysturvan määrän. Apurahat pitäisi huomioida tässä yhteydessä siten, että tuhannen euron kuukausittainen apuraha pitäisi laskea hyväksi tulona, josta verot on ikään kuin jo maksettu.
> Lisätietoa alamme ongelmista löytyy osoitteesta
> http://tatusotu.blogspot.com/
Enpä taida tarvita lisätietoa - ihan vain vilkaisu omaan eläkekertymään riittää :)
j.
>
> Kuten ehkä jo tiedätkin, TATUSOTU-työryhmä (taiteilijoiden ja tutkijoiden
> sosiaaliturvan puolesta toimiva työryhmä) järjesti 2.3. eduskuntatalolla
> mielenosoituksen kulttuurityöntekijöiden sosiaaliturvan puolesta.
Olin paikalla.
> Mielenosoituksen taakse asettui 30 erilaista tieteen- ja taiteentekijöiden sekä muiden kulttuurityöntekijöiden liittoa ja järjestöä, muiden muassa Journalistiliitto, Kirjailijaliitto, Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU sekä Tieteentekijöiden liitto. TATUSOTU-työryhmä avustajineen lähettää nyt seuraavaa kyselyä eduskuntavaalien 2007 kansanedustajaehdokkaille. Ehdokkaiden antamat vastaukset julkaistaan TATUSOTU-blogissa ja myöhemmin niistä kootaan myös tilataideteos. Myös vastaamatta jättäminen tullaan huomioimaan taidenäyttelyssä sekä blogissa. Siksi toivoisinkin saavani Sinulta vastaukset seuraaviin kysymyksiin:
> 1) Mitä olisi tehtävä, jotta taiteilijat ja tutkijat sekä muut kulttuurialan pätkätyöläiset eivät putoaisi
> työttömäksi jäätyään työttömyysturvan ulkopuolelle? Näiden ammattien harjoittaja voi nykyisin
> jäädä kokonaan ilman työttömyysetuutta sillä perusteella, että työvoimaviranomaiset rinnastavat
> hänet yrittäjään, joka "työllistyy omassa työssään".
Tilanne on aivan perverssi - tiedän sen sosiaaliturvattomana omasta kokemuksestani. Vihreiden perustulomalli on osaratkaisu tähän ongelmaan. Sosiaaliturva pitäisi todellakin laajentaa kattamaan myös kiinteiden työsuhteiden ulkopuoliset väestönosat - melkein kolmasosan työvoimasta.
Vielä keskeneräisen ajatukseni mukaan pitäisi luoda jonkinnäköinen freelancer-toiminimi/identiteetti, jossa sosiaalietuudet kertyisivät riippumatta siitä, ovatko esimerkiksi kuluneen vuoden aikana kertyneet tulot lähtöisin kiinteistä suhteista, pätkistä, keikoista vai apurahoista. Se mahdollistaisi yhtäläisten oikeuksien toteutumisen myös meidän epätyypillisissä työsuhteissa olevien osalta.
On täysin pöyristyttävää ja käsittämätöntä, että on olemassa niinkin laaja ja tärkeä väestöryhmä, jolla ei ole mitään oikeuksia eikä perusturvaa.
> 2) Miten olet valmis ratkaisemaan apurahalla työskentelevien sosiaaliturvaongelmat?
> Apurahatyöskentely ei kerrytä eläketurvaa eikä sairaus- tai äitiyspäivärahaa. Työterveyshuoltoa ei
> ole, eikä apurahakausi kartuta myöskään työttömyyspäivärahan edellytyksenä olevaa
> työssäoloaikaa. Toisaalta apurahat otetaan esimerkiksi asumistukea alentavana tulona huomioon.
Uskon, että esille ottamani freelancer -mallin pohjalta tämä ongelma voitaisiin ratkaista. Ja se pitäisi ratkaista siten, että myös apurahan nauttiminen oikeuttaisi eläkekertymään.
> 3) Miten olet valmis vahvistamaan taiteen, tieteen ja kulttuurin asemaa nykyisessä, yhä enemmän
> kaupallistuvassa markkinatalousjärjestelmässä? Onko ratkaisuna taiteilijayrittäjyyden tukeminen,
> perustulo, taiteilijapalkka vai joku muu - mikä?
Mikä tahansa näistä ja kaikki yhdessä. Totuus on, että taide ja tiede tarvitsevat yhteiskunnan tukea ollakseen olemassa. Taiteen pointti on sen hyödyttömyydessä ja tämän hyödyttömyyden tuottamassa ylijäämässä. Sen vuoksi julkisen rahoituksen tarve on peruuttamaton ja jatkuva. Muu, mikä -vaihtoehtona mainitsisin jo edellä esiin nostamani toiminimi/freelancer -kansalaisuuden. Täsmennän ideaa vielä: sellaiseksi rekisteröityessään saisi tunnuksen, jonka avulla jokainen palkka, palkkio tai apuraha päivittyisi osaksi freelancertuloa. Ja kokonais-freelancertulo määrittäisi eläkekertymän, yhtälailla kuin työttömyysturvan määrän. Apurahat pitäisi huomioida tässä yhteydessä siten, että tuhannen euron kuukausittainen apuraha pitäisi laskea hyväksi tulona, josta verot on ikään kuin jo maksettu.
> Lisätietoa alamme ongelmista löytyy osoitteesta
> http://tatusotu.blogspot.com/
Enpä taida tarvita lisätietoa - ihan vain vilkaisu omaan eläkekertymään riittää :)
j.
Terho Pesola (Skp, Oulu)
1. Työttömyysturva kuuluu kaikille työttömille. Lähtökohdaksi toteutukselle pitää asettaa alan järjestöjen omat esitykset myös taiteen ja tutkimuksen alalla kuten muillakin aloilla.
2. SKP: esitys 800 euron perusturvan myöntämiseksi kaikille, jotka eivät työttömyyden, sairauden, opiskelu tai sen kaltaisten syiden vuoksi voi sitä itse hankkia vastaa myös pitkälle tähän ongelmaan. Terveydenhuollon osalta haluaisin tuntuvasti parantaa terveyskeskusten resursseja toimia tehtävässään.
3. SKP:llä on esitys 1000 euron verovapaasta tulosta kuukaudessa ja 1300 euron minimipalkasta. Uskoisin, että tästä yhdistelmästä olisi mahdollista kehitellä taiteilijapalkkausta.
Terho Pesola SKP
Oulun vaalipiiri
Kajaani
2. SKP: esitys 800 euron perusturvan myöntämiseksi kaikille, jotka eivät työttömyyden, sairauden, opiskelu tai sen kaltaisten syiden vuoksi voi sitä itse hankkia vastaa myös pitkälle tähän ongelmaan. Terveydenhuollon osalta haluaisin tuntuvasti parantaa terveyskeskusten resursseja toimia tehtävässään.
3. SKP:llä on esitys 1000 euron verovapaasta tulosta kuukaudessa ja 1300 euron minimipalkasta. Uskoisin, että tästä yhdistelmästä olisi mahdollista kehitellä taiteilijapalkkausta.
Terho Pesola SKP
Oulun vaalipiiri
Kajaani
Rafael Lehtinen (Skp, Helsinki)
Tervehdys!
Alla vastaukseni kyselyynne:
1) Mitä olisi tehtävä, jotta taiteilijat ja tutkijat sekä muut kulttuurialan
pätkätyöläiset eivät putoaisi työttömäksi jäätyään työttömyysturvan
ulkopuolelle? Näiden ammattien harjoittaja voi nykyisin jäädä kokonaan ilman
työttömyysetuutta sillä perusteella, että työvoimaviranomaiset rinnastavat
hänet yrittäjään, joka "työllistyy omassa työssään".
VASTAUS: On lakattava rinnastamasta näitä henkilöitä yrittäjiin. Heidät
voisi aivan yhtä hyvin rinnastaa palkkatyöntekijöihin, jos vain poliittista
tahtoa olisi. Sitä paitsi riittävä perustulo kuuluu kaikille ihmisille Suomen
perustuslain ja YK:n ihmisoikeuksien julistuksen mukaan, minkä myös Suomi on
allekirjoittanut. Ehkä Työntekijän ja yrittäjän välille olisi luotava kolmas
työn tekemisen muoto. Tällöin ihminen itse voisi valita näistä kolmesta
muodosta, mihin haluaa kuulua. Ongelma on laajempikin kuin vain
taiteilijoiden, tutkijoiden ja kulttuurialan työntekijöiden parissa. Tämä
orjuuteen perustuva yhteiskuntajärjestelmä ei vain halua vapauttaa ketään
orjan asemastaan. Niin sanottuja elämäntapataiteilijoita järjestelmä ei
salli, koska se heikentää orjajärjestelmää ja se taas voi johtaa orjien
nopeasti kasvavaan kapinaan. Ja vallankumoukseen!
2) Miten olet valmis ratkaisemaan apurahalla työskentelevien
sosiaaliturvaongelmat? Apurahatyöskentely ei kerrytä eläketurvaa eikä
sairaus- tai äitiyspäivärahaa. Työterveyshuoltoa ei ole, eikä apurahakausi
kartuta myöskään työttömyyspäivärahan edellytyksenä olevaa työssäoloaikaa.
Toisaalta apurahat otetaan esimerkiksi asumistukea alentavana tukena huomioon.
VASTAUS: Katso 1. ja 3. vastaus.
3) Miten olet valmis vahvistamaan taiteen, tieteen ja kulttuurin asemaa
nykyisessä, yhä enemmän kaupallistuvassa markkinatalousjärjestelmässä? Onko
ratkaisuna taiteilijayrittäjyyden tukeminen, perustulo, taiteilijapalkka vai
joku muu - mikä?
VASTAUS: Perustuloa pitäisi maksaa kaikille pienituloisille eli jonkinlaista
kansalaispalkkaa.
Rafael Lehtinen
SKP:n sitoutumattomien asukaslista
ehdokasnumero 223
www.punaiset.net/rafaellehtinen
Alla vastaukseni kyselyynne:
1) Mitä olisi tehtävä, jotta taiteilijat ja tutkijat sekä muut kulttuurialan
pätkätyöläiset eivät putoaisi työttömäksi jäätyään työttömyysturvan
ulkopuolelle? Näiden ammattien harjoittaja voi nykyisin jäädä kokonaan ilman
työttömyysetuutta sillä perusteella, että työvoimaviranomaiset rinnastavat
hänet yrittäjään, joka "työllistyy omassa työssään".
VASTAUS: On lakattava rinnastamasta näitä henkilöitä yrittäjiin. Heidät
voisi aivan yhtä hyvin rinnastaa palkkatyöntekijöihin, jos vain poliittista
tahtoa olisi. Sitä paitsi riittävä perustulo kuuluu kaikille ihmisille Suomen
perustuslain ja YK:n ihmisoikeuksien julistuksen mukaan, minkä myös Suomi on
allekirjoittanut. Ehkä Työntekijän ja yrittäjän välille olisi luotava kolmas
työn tekemisen muoto. Tällöin ihminen itse voisi valita näistä kolmesta
muodosta, mihin haluaa kuulua. Ongelma on laajempikin kuin vain
taiteilijoiden, tutkijoiden ja kulttuurialan työntekijöiden parissa. Tämä
orjuuteen perustuva yhteiskuntajärjestelmä ei vain halua vapauttaa ketään
orjan asemastaan. Niin sanottuja elämäntapataiteilijoita järjestelmä ei
salli, koska se heikentää orjajärjestelmää ja se taas voi johtaa orjien
nopeasti kasvavaan kapinaan. Ja vallankumoukseen!
2) Miten olet valmis ratkaisemaan apurahalla työskentelevien
sosiaaliturvaongelmat? Apurahatyöskentely ei kerrytä eläketurvaa eikä
sairaus- tai äitiyspäivärahaa. Työterveyshuoltoa ei ole, eikä apurahakausi
kartuta myöskään työttömyyspäivärahan edellytyksenä olevaa työssäoloaikaa.
Toisaalta apurahat otetaan esimerkiksi asumistukea alentavana tukena huomioon.
VASTAUS: Katso 1. ja 3. vastaus.
3) Miten olet valmis vahvistamaan taiteen, tieteen ja kulttuurin asemaa
nykyisessä, yhä enemmän kaupallistuvassa markkinatalousjärjestelmässä? Onko
ratkaisuna taiteilijayrittäjyyden tukeminen, perustulo, taiteilijapalkka vai
joku muu - mikä?
VASTAUS: Perustuloa pitäisi maksaa kaikille pienituloisille eli jonkinlaista
kansalaispalkkaa.
Rafael Lehtinen
SKP:n sitoutumattomien asukaslista
ehdokasnumero 223
www.punaiset.net/rafaellehtinen
Marjukka Karttunen (kok, Varsinais-Suomi)
Hei,
Ja kiitos viestistäsi. Tässä viestissäni on vastauksiani.
Hyvää kevättä!
T: Marjukka Karttunen
Marjukka Karttunen
Kansanedustaja
00102 EDUSKUNTA
http://www.marjukka.com
http://www.eduskunta.fi/Karttunen_Marjukka
>1) Mitä olisi tehtävä, jotta taiteilijat ja tutkijat sekä muut
>kulttuurialan pätkätyöläiset eivät putoaisi työttömäksi jäätyään
>työttömyysturvan ulkopuolelle? Näiden ammattien harjoittaja voi nykyisin
>jäädä kokonaan ilman työttömyysetuutta sillä perusteella, että
>työvoimaviranomaiset rinnastavat hänet yrittäjään, joka "työllistyy omassa
>työssään".
On saatava selkeät ohjeet aikaan ja noudatettava niitä siitä, että esimerkiksi
apurahan saaminen ei tee ihmisestä huonompaa kuin muistakaan palkansaajista.
>2) Miten olet valmis ratkaisemaan apurahalla työskentelevien
>sosiaaliturvaongelmat? Apurahatyöskentely ei kerrytä eläketurvaa eikä
>sairaus- tai äitiyspäivärahaa. Työterveyshuoltoa ei ole, eikä apurahakausi
>kartuta myöskään työttömyyspäivärahan edellytyksenä olevaa työssäoloaikaa.
>Toisaalta apurahat otetaan esimerkiksi asumistukea alentavana tukena
>huomioon.
Nykyinen hallitus on selvittänyt tätä asiaa koko vaalikauden ja siihen se
sitten on jäänytkin. Hallitus ei halunnut edetä sen työryhmän esityksen
pohjalta, joka taannoin teki esityksen. Hallitus teki oman torson esityksensä,
joka olisi vähentänyt apurahansaajan nettoansioita ja/tai sitten vähentänyt
apurahan saajien määrää. Kun tämä ei kentällä kelvannut, veti hallitus asian
pois. Olen tivannut tästä asiasta hallitukselta useita kertoja ja kirjoittanut
esimerkiksi Turun ylioppilaslehteen. (Linkki toim. lisäys)
>3) Miten olet valmis vahvistamaan taiteen, tieteen ja kulttuurin asemaa
>nykyisessä, yhä enemmän kaupallistuvassa markkinatalousjärjestelmässä? Onko
>ratkaisuna taiteilijayrittäjyyden tukeminen, perustulo, taiteilijapalkka
>vai joku muu - mikä?
Apurahalla ja muulla tavalla taiteen, tieteen ja kulttuurin hyväksi
työskentelevien asemaa on parannettava niin, että heidän asemansa ei ole
huonompi kuin muiden. Perustulo ei mielestäni ole ratkaisu, ksoka se ei
automaattiluonteensa vuoksi ole ratkaisu ongelmiin. Esimerkiksi
tieteentekijöiden asemaa on tavallaan turhaa liittää perustuloon, koska näille
tekijöille on maksettava sen perusteella, että he ovat tekijöitä. Valtion ja
muun julkisen sektorin on katsottava peiliin. En usko, että markkinatalous
sinänsä torpedoi taidetta. Kilpailuun perustuva järjestelmä ei mielestäni
lähtökohtaisesti ole "kilpailijoiden" kannalta huonoin järjestelmä.
Ja kiitos viestistäsi. Tässä viestissäni on vastauksiani.
Hyvää kevättä!
T: Marjukka Karttunen
Marjukka Karttunen
Kansanedustaja
00102 EDUSKUNTA
http://www.marjukka.com
http://www.eduskunta.fi/Karttunen_Marjukka
>1) Mitä olisi tehtävä, jotta taiteilijat ja tutkijat sekä muut
>kulttuurialan pätkätyöläiset eivät putoaisi työttömäksi jäätyään
>työttömyysturvan ulkopuolelle? Näiden ammattien harjoittaja voi nykyisin
>jäädä kokonaan ilman työttömyysetuutta sillä perusteella, että
>työvoimaviranomaiset rinnastavat hänet yrittäjään, joka "työllistyy omassa
>työssään".
On saatava selkeät ohjeet aikaan ja noudatettava niitä siitä, että esimerkiksi
apurahan saaminen ei tee ihmisestä huonompaa kuin muistakaan palkansaajista.
>2) Miten olet valmis ratkaisemaan apurahalla työskentelevien
>sosiaaliturvaongelmat? Apurahatyöskentely ei kerrytä eläketurvaa eikä
>sairaus- tai äitiyspäivärahaa. Työterveyshuoltoa ei ole, eikä apurahakausi
>kartuta myöskään työttömyyspäivärahan edellytyksenä olevaa työssäoloaikaa.
>Toisaalta apurahat otetaan esimerkiksi asumistukea alentavana tukena
>huomioon.
Nykyinen hallitus on selvittänyt tätä asiaa koko vaalikauden ja siihen se
sitten on jäänytkin. Hallitus ei halunnut edetä sen työryhmän esityksen
pohjalta, joka taannoin teki esityksen. Hallitus teki oman torson esityksensä,
joka olisi vähentänyt apurahansaajan nettoansioita ja/tai sitten vähentänyt
apurahan saajien määrää. Kun tämä ei kentällä kelvannut, veti hallitus asian
pois. Olen tivannut tästä asiasta hallitukselta useita kertoja ja kirjoittanut
esimerkiksi Turun ylioppilaslehteen. (Linkki toim. lisäys)
>3) Miten olet valmis vahvistamaan taiteen, tieteen ja kulttuurin asemaa
>nykyisessä, yhä enemmän kaupallistuvassa markkinatalousjärjestelmässä? Onko
>ratkaisuna taiteilijayrittäjyyden tukeminen, perustulo, taiteilijapalkka
>vai joku muu - mikä?
Apurahalla ja muulla tavalla taiteen, tieteen ja kulttuurin hyväksi
työskentelevien asemaa on parannettava niin, että heidän asemansa ei ole
huonompi kuin muiden. Perustulo ei mielestäni ole ratkaisu, ksoka se ei
automaattiluonteensa vuoksi ole ratkaisu ongelmiin. Esimerkiksi
tieteentekijöiden asemaa on tavallaan turhaa liittää perustuloon, koska näille
tekijöille on maksettava sen perusteella, että he ovat tekijöitä. Valtion ja
muun julkisen sektorin on katsottava peiliin. En usko, että markkinatalous
sinänsä torpedoi taidetta. Kilpailuun perustuva järjestelmä ei mielestäni
lähtökohtaisesti ole "kilpailijoiden" kannalta huonoin järjestelmä.
Vesa Suominen (Skp, Oulu)
Hyvä kansanedustajaehdokas!
Toivoisin Teiltä vastauksia alla olevaan kolmeen kysymykseen:
1) Mitä olisi tehtävä, jotta taiteilijat ja tutkijat sekä muut kulttuurialan pätkätyöläiset eivät putoaisi työttömäksi jäätyään työttömyysturvan ulkopuolelle? Näiden ammattien harjoittaja voi nykyisin jäädä kokonaan ilman työttömyysetuutta sillä perusteella, että työvoimaviranomaiset rinnastavat hänet yrittäjään, joka "työllistyy omassa työssään".
VASTAUS: taiteilijoiden ja tutkijoiden yleensä rinnastaminen yrittäjiin ontuu jo siinäkin, että heillä ei ole yritystä. Käytännössä työttömyysturvan tarpeen kannalta he rinnastuvat paremminkin pätkätöitä tekeviin: kun työpätkä, joka antaa toimeentulon loppuu, pitää tällaisen henkilön saada työttömyyskorvausta kunnes uusi "pätkä" alkaa. Hallinnollisia ongelmia ilmeisesti aiheuttaa se, että apurahajakson määrittäminen ei aina ole helppoa. Suuremmat apurahat kohdentuvat selvemmin jonkin jakson työskentelyn rahoittamiseen, mutta pienempien apurahojen kohdalla voi olla kyse myös siitä, että tutkija tai taiteilija itse arvelee tulevansa apurahalla toimeen jonkin aikaa. Mahdollinen ratkaisu tähän olisi se, että määriteltäisiin jonkinlainen minimiapuraha / kk, jonka perusteella sitten olisi mahdollista määritellä myös sen käyttöaika.
2) Miten olet valmis ratkaisemaan apurahalla työskentelevien sosiaaliturvaongelmat? Apurahatyöskentely ei kerrytä eläketurvaa eikä sairaus- tai äitiyspäivärahaa. Työterveyshuoltoa ei ole, eikä apurahakausi kartuta myöskään työttömyyspäivärahan edellytyksenä olevaa työssäoloaikaa. Toisaalta apurahat otetaan esimerkiksi asumistukea alentavana tukena huomioon.
VASTAUS: tässä apurahan saajien rinnastaminen palkkatyössä oleviin ei sikäli onnistu, että tuskin voidaan edellyttää, että apurahan myöntäjät maksaisivat myös sosiaalimaksut, koska se vähentäisi muutenkin niukasti käytettävissä olevia apurahoja. Kun apurahojen myöntäminen ja niiden mahdollistama työskentely on jotain, jota yhteiskuntakin tahtoo edistää, ehkä ratkaisua pitäisi etsiä siitä, että valtio varaisi rahaa apurahalla työskentelevien sosiaaliturvan maksamiseen, jolloin heille voisi kertyä vuosilomat, äitiyslomat ja eläkkeet kuten muillekin.
3) Miten olet valmis vahvistamaan taiteen, tieteen ja kulttuurin asemaa nykyisessä, yhä enemmän kaupallistuvassa markkinatalousjärjestelmässä? Onko ratkaisuna taiteilijayrittäjyyden tukeminen, perustulo, taiteilijapalkka vai joku muu - mikä?
VASTAUS: Kaiken läpikäyvä kaupallistuminen ja markkinaistuminen on tieteen ja muun kulttuurin kannalta todellinen ongelma. Omalta kohdaltani näen sen konkreettisimmin yliopistojen toimintakulttuurin muutoksessa, missä puhe yliopiston raiskaamisesta ei ole liioittelua. Yleisemmin ongelmaa ei liene muuta ratkaisua kuin näiden toimintojen yhteiskunnalliseen rahoitukseen perustuvien mahdollisuuksien lisääminen ja vielä nykyistä huomattavasti enemmän perusrahoituslogiikan mukaisesti, koska apurahoihinkin aina liittyy tietynlaiset kvasimarkkinat, jotka eivät luo pohjaa pitkäjänteiselle ja vapaalle tieteen ja taiteen harjoittamiselle. Taidepuolella perusrahoitusmallille ei tietenkään kaikilta osin ole samanlaisia perinteitä kuin tieteelle esim. yliopistoissa, eikä toisaalta tieteen puolellakaan varmaan olisi edes tarkoituksenmukaista saati mahdollista luopua apurahajärjestelmästä kokonaan. Tulosjohtamismalleista tulisi näillä alueilla joka tapauksessa luopua, tai milloin se ei ole täysin mahdollista, ne tulisi typistää hyvin viitteellisiksi perustulosvaatimuksiksi (esim., että yliopistot tuottavat jonkin kohtuullisen määrän tutkintoja), jolloin jäisi tilaa vapaalle tieteen ja taiteen teolle.
Toivoisin Teiltä vastauksia alla olevaan kolmeen kysymykseen:
1) Mitä olisi tehtävä, jotta taiteilijat ja tutkijat sekä muut kulttuurialan pätkätyöläiset eivät putoaisi työttömäksi jäätyään työttömyysturvan ulkopuolelle? Näiden ammattien harjoittaja voi nykyisin jäädä kokonaan ilman työttömyysetuutta sillä perusteella, että työvoimaviranomaiset rinnastavat hänet yrittäjään, joka "työllistyy omassa työssään".
VASTAUS: taiteilijoiden ja tutkijoiden yleensä rinnastaminen yrittäjiin ontuu jo siinäkin, että heillä ei ole yritystä. Käytännössä työttömyysturvan tarpeen kannalta he rinnastuvat paremminkin pätkätöitä tekeviin: kun työpätkä, joka antaa toimeentulon loppuu, pitää tällaisen henkilön saada työttömyyskorvausta kunnes uusi "pätkä" alkaa. Hallinnollisia ongelmia ilmeisesti aiheuttaa se, että apurahajakson määrittäminen ei aina ole helppoa. Suuremmat apurahat kohdentuvat selvemmin jonkin jakson työskentelyn rahoittamiseen, mutta pienempien apurahojen kohdalla voi olla kyse myös siitä, että tutkija tai taiteilija itse arvelee tulevansa apurahalla toimeen jonkin aikaa. Mahdollinen ratkaisu tähän olisi se, että määriteltäisiin jonkinlainen minimiapuraha / kk, jonka perusteella sitten olisi mahdollista määritellä myös sen käyttöaika.
2) Miten olet valmis ratkaisemaan apurahalla työskentelevien sosiaaliturvaongelmat? Apurahatyöskentely ei kerrytä eläketurvaa eikä sairaus- tai äitiyspäivärahaa. Työterveyshuoltoa ei ole, eikä apurahakausi kartuta myöskään työttömyyspäivärahan edellytyksenä olevaa työssäoloaikaa. Toisaalta apurahat otetaan esimerkiksi asumistukea alentavana tukena huomioon.
VASTAUS: tässä apurahan saajien rinnastaminen palkkatyössä oleviin ei sikäli onnistu, että tuskin voidaan edellyttää, että apurahan myöntäjät maksaisivat myös sosiaalimaksut, koska se vähentäisi muutenkin niukasti käytettävissä olevia apurahoja. Kun apurahojen myöntäminen ja niiden mahdollistama työskentely on jotain, jota yhteiskuntakin tahtoo edistää, ehkä ratkaisua pitäisi etsiä siitä, että valtio varaisi rahaa apurahalla työskentelevien sosiaaliturvan maksamiseen, jolloin heille voisi kertyä vuosilomat, äitiyslomat ja eläkkeet kuten muillekin.
3) Miten olet valmis vahvistamaan taiteen, tieteen ja kulttuurin asemaa nykyisessä, yhä enemmän kaupallistuvassa markkinatalousjärjestelmässä? Onko ratkaisuna taiteilijayrittäjyyden tukeminen, perustulo, taiteilijapalkka vai joku muu - mikä?
VASTAUS: Kaiken läpikäyvä kaupallistuminen ja markkinaistuminen on tieteen ja muun kulttuurin kannalta todellinen ongelma. Omalta kohdaltani näen sen konkreettisimmin yliopistojen toimintakulttuurin muutoksessa, missä puhe yliopiston raiskaamisesta ei ole liioittelua. Yleisemmin ongelmaa ei liene muuta ratkaisua kuin näiden toimintojen yhteiskunnalliseen rahoitukseen perustuvien mahdollisuuksien lisääminen ja vielä nykyistä huomattavasti enemmän perusrahoituslogiikan mukaisesti, koska apurahoihinkin aina liittyy tietynlaiset kvasimarkkinat, jotka eivät luo pohjaa pitkäjänteiselle ja vapaalle tieteen ja taiteen harjoittamiselle. Taidepuolella perusrahoitusmallille ei tietenkään kaikilta osin ole samanlaisia perinteitä kuin tieteelle esim. yliopistoissa, eikä toisaalta tieteen puolellakaan varmaan olisi edes tarkoituksenmukaista saati mahdollista luopua apurahajärjestelmästä kokonaan. Tulosjohtamismalleista tulisi näillä alueilla joka tapauksessa luopua, tai milloin se ei ole täysin mahdollista, ne tulisi typistää hyvin viitteellisiksi perustulosvaatimuksiksi (esim., että yliopistot tuottavat jonkin kohtuullisen määrän tutkintoja), jolloin jäisi tilaa vapaalle tieteen ja taiteen teolle.
Taina Hollo (Skp, Pirkanmaa)
Kulttuurialan pätkätyöläisten sosiaaliturva
Esittämänne asia on todellinen ongelma, ja mielestäni on tärkeä muistaa, että se koskettaa muitakin kuin kulttuurialan ihmisiä. Esim. jokainen, jolla on toiminimi, on samassa asemassa: hänen tulkitaan "työllistyvän omassa työssään". Oman toiminimen haltijalle, jonka tulot jäävät virallista yrittäjätuloa pienemmäksi, maksetaan minimiäitiyspäiväraha, eläkettä ei kerry (eläkemaksuja saisi toki maksaa, mutta niihin tulot eivät riitä, koska minimimaksu on määritelty virallisen yrittäjän minimitulon mukaan), työttömyyskorvausta ei myönnetä.
Olen itse toiminimellä toimiva monialayrittäjä, mikä tarkoittaa käytännössä, että yritän raapia pennosia sieltä täältä lasten kotihoidontuen lisäksi, joka tällä hetkellä on "perustulomme" (ei kovin häävi viisilapsiselle perheelle): teen satunnaisesti pieniä käännöksiä, ostan ja myyn käytettyjä vaatteita, teen tekstiili- ja käyttötaidetta, jota ehkä vielä joskus saan kaupaksikin... Ongelma on siis tuttu ja omakohtainen.
Mielestäni tulisi luoda järjestelmä, joka hoitaisi sekä kulttuuri- että muiden alojen vastaavat ongelmat. Tällä hetkellä kannatan jonkinlaista perustuloa tai kansalaispalkkaa. Vaikka se olisi vaatimatonkin, se soisi jonkinlaista itsenäisyyttä esim. taiteilijalle suhteessa markkinatalouteen.
Olen valmis jatkamaan keskustelua ja olemaan mukana sosiaaliturvan uudistamistyössä.
Taina Hollo
Suomen kommunistinen puolue
Pirkanmaa
Esittämänne asia on todellinen ongelma, ja mielestäni on tärkeä muistaa, että se koskettaa muitakin kuin kulttuurialan ihmisiä. Esim. jokainen, jolla on toiminimi, on samassa asemassa: hänen tulkitaan "työllistyvän omassa työssään". Oman toiminimen haltijalle, jonka tulot jäävät virallista yrittäjätuloa pienemmäksi, maksetaan minimiäitiyspäiväraha, eläkettä ei kerry (eläkemaksuja saisi toki maksaa, mutta niihin tulot eivät riitä, koska minimimaksu on määritelty virallisen yrittäjän minimitulon mukaan), työttömyyskorvausta ei myönnetä.
Olen itse toiminimellä toimiva monialayrittäjä, mikä tarkoittaa käytännössä, että yritän raapia pennosia sieltä täältä lasten kotihoidontuen lisäksi, joka tällä hetkellä on "perustulomme" (ei kovin häävi viisilapsiselle perheelle): teen satunnaisesti pieniä käännöksiä, ostan ja myyn käytettyjä vaatteita, teen tekstiili- ja käyttötaidetta, jota ehkä vielä joskus saan kaupaksikin... Ongelma on siis tuttu ja omakohtainen.
Mielestäni tulisi luoda järjestelmä, joka hoitaisi sekä kulttuuri- että muiden alojen vastaavat ongelmat. Tällä hetkellä kannatan jonkinlaista perustuloa tai kansalaispalkkaa. Vaikka se olisi vaatimatonkin, se soisi jonkinlaista itsenäisyyttä esim. taiteilijalle suhteessa markkinatalouteen.
Olen valmis jatkamaan keskustelua ja olemaan mukana sosiaaliturvan uudistamistyössä.
Taina Hollo
Suomen kommunistinen puolue
Pirkanmaa
Larry Huldén (Skp, Uusimaa)
---------- kysymykset ----------
1) Mitä olisi tehtävä, jotta taiteilijat ja tutkijat sekä muut kulttuurialan pätkätyöläiset eivät putoaisi työttömäksi jäätyään työttömyysturvan ulkopuolelle? Näiden ammattien harjoittaja voi nykyisin jäädä kokonaan ilman työttömyysetuutta sillä perusteella, että työvoimaviranomaiset rinnastavat hänet yrittäjään, joka ”työllistyy omassa työssään”.
2) Miten olet valmis ratkaisemaan apurahalla työskentelevien sosiaaliturvaongelmat? Apurahatyöskentely ei kerrytä eläketurvaa eikä sairaus- tai äitiyspäivärahaa. Työterveyshuoltoa ei ole, eikä apurahakausi kartuta myöskään työttömyyspäivärahan edellytyksenä olevaa työssäoloaikaa. Toisaalta apurahat otetaan esimerkiksi asumistukea alentavana tukena huomioon.
3) Miten olet valmis vahvistamaan taiteen, tieteen ja kulttuurin asemaa nykyisessä, yhä enemmän kaupallistuvassa markkinatalousjärjestelmässä? Onko ratkaisuna taiteilijayrittäjyyden tukeminen, perustulo, taiteilijapalkka vai joku muu – mikä?
------------ vastaukset ------------
Kaikki kolme kysymystä ovat kiinteässä yhteydessä toisiinsa ja edellyttävät jonkinlaisen kokonaisratkaisun.
Minimissään lähtökohtana pitäisi olla apurahoista riippumaton kansalaispalkka tai perustulo johon kuuluu yleinen sosiaaliturva. Sellainen voisi myös soveltaa yrittäjiin.
Apurahajärjestelmä maassamme on sellainen että se asettaa taiteen, tieteen ja kulttuurin työntekijöitä huonompaan asemaan kuin muut palkkatyöläiset. Aikaisemmin ne muodostivat ponnahduslaudan olemassaoleviin työpaikkoihin joita ei enää ole. Monet jäävät nyt apurahaloukkuun.
Apurahojen asemaa on muutettava, mutta muutos riippuu miten perustulo ensin ratkaistaan.
Kaupallistuminen ei ole ratkaisu tähän. Tieteen alalla on säilytettävä yliopistojen julkinen rahoitus ja riippumaton asema perustutkimuksen instituutiona koska kaupallinen (soveltava) tiede ei pääsääntöisesti panosta perustutkimukseen. Taiteen ja kulttuurin osalta julkinen perustulo täytyy pitää lähtökohtana jotta monipuolisuus turvattaisiin.
1) Mitä olisi tehtävä, jotta taiteilijat ja tutkijat sekä muut kulttuurialan pätkätyöläiset eivät putoaisi työttömäksi jäätyään työttömyysturvan ulkopuolelle? Näiden ammattien harjoittaja voi nykyisin jäädä kokonaan ilman työttömyysetuutta sillä perusteella, että työvoimaviranomaiset rinnastavat hänet yrittäjään, joka ”työllistyy omassa työssään”.
2) Miten olet valmis ratkaisemaan apurahalla työskentelevien sosiaaliturvaongelmat? Apurahatyöskentely ei kerrytä eläketurvaa eikä sairaus- tai äitiyspäivärahaa. Työterveyshuoltoa ei ole, eikä apurahakausi kartuta myöskään työttömyyspäivärahan edellytyksenä olevaa työssäoloaikaa. Toisaalta apurahat otetaan esimerkiksi asumistukea alentavana tukena huomioon.
3) Miten olet valmis vahvistamaan taiteen, tieteen ja kulttuurin asemaa nykyisessä, yhä enemmän kaupallistuvassa markkinatalousjärjestelmässä? Onko ratkaisuna taiteilijayrittäjyyden tukeminen, perustulo, taiteilijapalkka vai joku muu – mikä?
------------ vastaukset ------------
Kaikki kolme kysymystä ovat kiinteässä yhteydessä toisiinsa ja edellyttävät jonkinlaisen kokonaisratkaisun.
Minimissään lähtökohtana pitäisi olla apurahoista riippumaton kansalaispalkka tai perustulo johon kuuluu yleinen sosiaaliturva. Sellainen voisi myös soveltaa yrittäjiin.
Apurahajärjestelmä maassamme on sellainen että se asettaa taiteen, tieteen ja kulttuurin työntekijöitä huonompaan asemaan kuin muut palkkatyöläiset. Aikaisemmin ne muodostivat ponnahduslaudan olemassaoleviin työpaikkoihin joita ei enää ole. Monet jäävät nyt apurahaloukkuun.
Apurahojen asemaa on muutettava, mutta muutos riippuu miten perustulo ensin ratkaistaan.
Kaupallistuminen ei ole ratkaisu tähän. Tieteen alalla on säilytettävä yliopistojen julkinen rahoitus ja riippumaton asema perustutkimuksen instituutiona koska kaupallinen (soveltava) tiede ei pääsääntöisesti panosta perustutkimukseen. Taiteen ja kulttuurin osalta julkinen perustulo täytyy pitää lähtökohtana jotta monipuolisuus turvattaisiin.
Tuula Palomäki (Skp, Pirkanmaa)
VASTAUKSET:
1)On estettävä, ettei työvoimaviranomaiset voi tulkita näin.
2) Lailla on hoidettava, että kyseiset apurahat katsotaan palkkatyötuloksi ja kerryttävät samoin eläkkeitä ja sairaus- ja äitiyspäivärahoja
3) Mielestäni perustulo olisi tarpeellinen ratkaisu
Tuula Palomäki
1)On estettävä, ettei työvoimaviranomaiset voi tulkita näin.
2) Lailla on hoidettava, että kyseiset apurahat katsotaan palkkatyötuloksi ja kerryttävät samoin eläkkeitä ja sairaus- ja äitiyspäivärahoja
3) Mielestäni perustulo olisi tarpeellinen ratkaisu
Tuula Palomäki
Anne Ruuskanen (Skp, Pohjois-Savo)
SKP:n perustulomalli ratkaisee kaikki nykyjärjestelmän luomat vääristymät, koskien niitä elämänvaiheita, joissa ihminen ei jostain syystä voi omalla työllään hankkia riittävää, ihmisarvoista elantoa itselleen.
Perustulona olisi silloin 800e verottomana ja se rahoitettaisiin nostamalla yritysten voittojen veroa OECD maiden keskitasolle, verottamalla pörssikauppaa 1,4% ja muuttamalla pääomaverotusta palkkaverotuksen mukaiseksi! Nuo rahoitusmallit antavat yli neljän miljardin lisän valtion budjettiin, ilman yhteisöjen tai yksilöiden elintason vaarantamista. Tämä siis niiden miljardien jakovaran lisäksi, mitä eduskuntapuolueet nyt yhtä äkkiä vaalien alla ovatkin löytäneet jaettavaksi palveluihin ja ihmisten toimeen tulon parantamiseen :D;D!!
Noin yleisenä lähtökohtana sekä SKP:llä puolueena että minulla puolueen edustajana on käsitys siitä että taiteella on tärkeä yhteiskunnallinen tehtävä paitsi esteettisen ym. nautinnon ja elämänilon antajana, myös kasvatuksellisesti, yksilönkehityksellisesti ja tietoisuuden laajentamiseksi. Kulttuurin tulee kuulua kaikille, koska sen kautta yhteisö ilmaisee ja käsittelee itseään, että kokemaansa ja tämä on tärkeä elementti kehityksen, tulevaisuuden luomisessa! Valtion on suojeltava ja edistettävä koko kulttuurisektorin elinvoimaa ja ihmisten mahdollisuuksia olla siinä osallisena!
Ihan vaan heittona lopuksi, että Japanilaisten luovuus ja innovatiivisuus on laskenut rajusti ja valtio pelkää menettävänsä asemansa mm. tekniikan huippuosaajana. Kuinka ollakaan, asiantuntija tahot Japanissa näkivät selvän korrelaation taideaineiden karsimisen ja tekniikan innovaatiotason laskun välillä. Joten siellä alettiin nopeasti palauttaa mm. taideaineiden opetusta tuntikehyksiin, että valtion tulevaisuuden markkinoiden lyömäkykyisyys turvattaisiin!
Voimia työhönne
T: Anne Ruuskanen, ehdokas 44
SKP Pohjois-Savo
Perustulona olisi silloin 800e verottomana ja se rahoitettaisiin nostamalla yritysten voittojen veroa OECD maiden keskitasolle, verottamalla pörssikauppaa 1,4% ja muuttamalla pääomaverotusta palkkaverotuksen mukaiseksi! Nuo rahoitusmallit antavat yli neljän miljardin lisän valtion budjettiin, ilman yhteisöjen tai yksilöiden elintason vaarantamista. Tämä siis niiden miljardien jakovaran lisäksi, mitä eduskuntapuolueet nyt yhtä äkkiä vaalien alla ovatkin löytäneet jaettavaksi palveluihin ja ihmisten toimeen tulon parantamiseen :D;D!!
Noin yleisenä lähtökohtana sekä SKP:llä puolueena että minulla puolueen edustajana on käsitys siitä että taiteella on tärkeä yhteiskunnallinen tehtävä paitsi esteettisen ym. nautinnon ja elämänilon antajana, myös kasvatuksellisesti, yksilönkehityksellisesti ja tietoisuuden laajentamiseksi. Kulttuurin tulee kuulua kaikille, koska sen kautta yhteisö ilmaisee ja käsittelee itseään, että kokemaansa ja tämä on tärkeä elementti kehityksen, tulevaisuuden luomisessa! Valtion on suojeltava ja edistettävä koko kulttuurisektorin elinvoimaa ja ihmisten mahdollisuuksia olla siinä osallisena!
Ihan vaan heittona lopuksi, että Japanilaisten luovuus ja innovatiivisuus on laskenut rajusti ja valtio pelkää menettävänsä asemansa mm. tekniikan huippuosaajana. Kuinka ollakaan, asiantuntija tahot Japanissa näkivät selvän korrelaation taideaineiden karsimisen ja tekniikan innovaatiotason laskun välillä. Joten siellä alettiin nopeasti palauttaa mm. taideaineiden opetusta tuntikehyksiin, että valtion tulevaisuuden markkinoiden lyömäkykyisyys turvattaisiin!
Voimia työhönne
T: Anne Ruuskanen, ehdokas 44
SKP Pohjois-Savo
Arsi Ikonen (Skp, Pohjois-Savo)
Vastaukset 3 kysymykseenne
1) Lainsäädäntöön / työvoimaviranomaisten ohjeistukseen on lisättävä selkeä,
ehdoton ja sitova normi, että apurahakauden jälkeen työttömyysturva alkaa
samoilla ehdoilla kuin työsuhteesta työttömiksi jäävillä. Valituksi tullessani
tekisin tästä aloitteen ensi tilassa.
2) Oikeus työterveyshuoltoon tulee säätää apurahan saajille. Itsestään selvää on
myös, että apurahakauden tulee kartuttaa jatkossa työssäoloaikaa ja eri
sosiaalitukimuotoja. Tukimuotojen karttuminen tulee rahoittaa valtion
budjetista erikseen eikä esim. apurahasta perittävillä eläkemaksuilla tms.
3) SKP esittää verotonta 800 e/kk perusturvaa kaikille täysi-ikäisille, jotka
työttömyyden, sairauden, vanhuuden tai opiskelun vuoksi eivät kykene elantoaan
muutoin riittävästi turvaamaan. Ehdotukseen liittyy myös alle 1 000 e/kk
tulojen verovapaus ja minimipalkkalaki (väh. 1 300 e/kk täydestä työajasta).
Perusturva sidottaisiin indeksiin ja asumistuki säilytettäisiin erillisenä
lisätukimuotona. Rahoitus uudistukselle tulisi pääomatulojen, pörssikaupan ja
yritysverotuksen puolelta. Ohjelmassamme tarkemmat laskelmat asiasta.
Olen itse tieteen pätkätyöläinen, joten kysytyt asiat aidosti lähellä sydäntäni.
Olisin valmis painamaan duunia tosissani em. asioiden korjaamiseksi.
t. Arsi Ikonen
SKP/Pohjois-Savo, nro 40
1) Lainsäädäntöön / työvoimaviranomaisten ohjeistukseen on lisättävä selkeä,
ehdoton ja sitova normi, että apurahakauden jälkeen työttömyysturva alkaa
samoilla ehdoilla kuin työsuhteesta työttömiksi jäävillä. Valituksi tullessani
tekisin tästä aloitteen ensi tilassa.
2) Oikeus työterveyshuoltoon tulee säätää apurahan saajille. Itsestään selvää on
myös, että apurahakauden tulee kartuttaa jatkossa työssäoloaikaa ja eri
sosiaalitukimuotoja. Tukimuotojen karttuminen tulee rahoittaa valtion
budjetista erikseen eikä esim. apurahasta perittävillä eläkemaksuilla tms.
3) SKP esittää verotonta 800 e/kk perusturvaa kaikille täysi-ikäisille, jotka
työttömyyden, sairauden, vanhuuden tai opiskelun vuoksi eivät kykene elantoaan
muutoin riittävästi turvaamaan. Ehdotukseen liittyy myös alle 1 000 e/kk
tulojen verovapaus ja minimipalkkalaki (väh. 1 300 e/kk täydestä työajasta).
Perusturva sidottaisiin indeksiin ja asumistuki säilytettäisiin erillisenä
lisätukimuotona. Rahoitus uudistukselle tulisi pääomatulojen, pörssikaupan ja
yritysverotuksen puolelta. Ohjelmassamme tarkemmat laskelmat asiasta.
Olen itse tieteen pätkätyöläinen, joten kysytyt asiat aidosti lähellä sydäntäni.
Olisin valmis painamaan duunia tosissani em. asioiden korjaamiseksi.
t. Arsi Ikonen
SKP/Pohjois-Savo, nro 40
Janina Andersson (vihr, Varsinais-Suomi)
1) Mitä olisi tehtävä, jotta taiteilijat ja tutkijat sekä muut kulttuurialan pätkätyöläiset eivät putoaisi työttömäksi jäätyään työttömyysturvan ulkopuolelle? Näiden ammattien harjoittaja voi nykyisin jäädä kokonaan ilman työttömyysetuutta sillä perusteella, että työvoimaviranomaiset rinnastavat hänet yrittäjään, joka "työllistyy omassa työssään".
VASTAUS:
Tällainen tulkitseminen pitää lopettaa. Tällä hetkellä siitä on myös kovin erilaisia tulkintoja eri puolella Suomea, mikä on kovin epäoikeudenmukaista.
2) Miten olet valmis ratkaisemaan apurahalla työskentelevien sosiaaliturvaongelmat? Apurahatyöskentely ei kerrytä eläketurvaa eikä sairaus- tai äitiyspäivärahaa. Työterveyshuoltoa ei ole, eikä apurahakausi kartuta myöskään työttömyyspäivärahan edellytyksenä olevaa työssäoloaikaa. Toisaalta apurahat otetaan esimerkiksi asumistukea alentavana tukena huomioon.
VASTAUS:
Työelämän muutos haastaa lainsäätäjät: lain on oltava oikeudenmukainen ja sosiaaliturvan kuuluttava kaikille työn tyyppiin katsomatta. Tällä hetkellä työttömyysturvassa on aukkoja, jotka heikentävät epätyypillisemmissä työsuhteissa ja -tehtävissä työskentelevien asemaa.
Tutkijoilta ja taiteilijoilta evätään työttömyysturva, sillä heidän katsotaan työttöminäkin työllistyvän omassa työssään. Laki on epäselvä sen suhteen, mitä omassa työssään työllistyminen tarkoittaa. Tulkinnat vaihtelevat työvoimatoimistosta riippuen.
Demareille näyttää olevan vaikeaa ymmärtää tavanomaisesta poikkeavien työsuhteiden erityispiirteitä. Tutkijat ja taiteilijat joutuvat kärsimään tästä. On ikävää, että kipeästi kaivattu sosiaaliturvalain uudistus jätettiin tekemättä Vanhasen hallituksen aikana.
Lain uudistus tulee toteuttaa pikaisesti ja erillislakina, kuten urheilijoilla. Työministeriössä on valmisteilla uusi ohjeistus työvoimahallinnolle tutkijoiden työttömyysturvan kriteeristöksi. Työryhmässä ei kuitenkaan ole tutkijoiden edustajia. Valmisteluun on otettava yliopistojen, säätiöiden ja Tieteentekijöiden liiton edustajat.
3) Miten olet valmis vahvistamaan taiteen, tieteen ja kulttuurin asemaa nykyisessä, yhä enemmän kaupallistuvassa markkinatalousjärjestelmässä? Onko ratkaisuna taiteilijayrittäjyyden tukeminen, perustulo, taiteilijapalkka vai joku muu - mikä?
VASTAUS:
Olen tehnyt aiheesta kirjallisen kysymyksen hallitukselle ja koko vihreä eduskuntaryhmä aikoo täysillä taas vaalien jälkeen jatkaa asian eteenpäinviemistä. Tietenkin perustulo olisi yksi hyvä ratkaisu, mutta sitä odotellessa on systeemiin saatava edes jonkun verran oikeudenmukaisuutta! Olen saanut mm. palautetta siitä, että esim. Turussa ollaan todella tiukkoja sen suhteen, ettei ihmistä voida lasketa työttömäksi jos hän on tutkija.
Terveisin
Janina
VASTAUS:
Tällainen tulkitseminen pitää lopettaa. Tällä hetkellä siitä on myös kovin erilaisia tulkintoja eri puolella Suomea, mikä on kovin epäoikeudenmukaista.
2) Miten olet valmis ratkaisemaan apurahalla työskentelevien sosiaaliturvaongelmat? Apurahatyöskentely ei kerrytä eläketurvaa eikä sairaus- tai äitiyspäivärahaa. Työterveyshuoltoa ei ole, eikä apurahakausi kartuta myöskään työttömyyspäivärahan edellytyksenä olevaa työssäoloaikaa. Toisaalta apurahat otetaan esimerkiksi asumistukea alentavana tukena huomioon.
VASTAUS:
Työelämän muutos haastaa lainsäätäjät: lain on oltava oikeudenmukainen ja sosiaaliturvan kuuluttava kaikille työn tyyppiin katsomatta. Tällä hetkellä työttömyysturvassa on aukkoja, jotka heikentävät epätyypillisemmissä työsuhteissa ja -tehtävissä työskentelevien asemaa.
Tutkijoilta ja taiteilijoilta evätään työttömyysturva, sillä heidän katsotaan työttöminäkin työllistyvän omassa työssään. Laki on epäselvä sen suhteen, mitä omassa työssään työllistyminen tarkoittaa. Tulkinnat vaihtelevat työvoimatoimistosta riippuen.
Demareille näyttää olevan vaikeaa ymmärtää tavanomaisesta poikkeavien työsuhteiden erityispiirteitä. Tutkijat ja taiteilijat joutuvat kärsimään tästä. On ikävää, että kipeästi kaivattu sosiaaliturvalain uudistus jätettiin tekemättä Vanhasen hallituksen aikana.
Lain uudistus tulee toteuttaa pikaisesti ja erillislakina, kuten urheilijoilla. Työministeriössä on valmisteilla uusi ohjeistus työvoimahallinnolle tutkijoiden työttömyysturvan kriteeristöksi. Työryhmässä ei kuitenkaan ole tutkijoiden edustajia. Valmisteluun on otettava yliopistojen, säätiöiden ja Tieteentekijöiden liiton edustajat.
3) Miten olet valmis vahvistamaan taiteen, tieteen ja kulttuurin asemaa nykyisessä, yhä enemmän kaupallistuvassa markkinatalousjärjestelmässä? Onko ratkaisuna taiteilijayrittäjyyden tukeminen, perustulo, taiteilijapalkka vai joku muu - mikä?
VASTAUS:
Olen tehnyt aiheesta kirjallisen kysymyksen hallitukselle ja koko vihreä eduskuntaryhmä aikoo täysillä taas vaalien jälkeen jatkaa asian eteenpäinviemistä. Tietenkin perustulo olisi yksi hyvä ratkaisu, mutta sitä odotellessa on systeemiin saatava edes jonkun verran oikeudenmukaisuutta! Olen saanut mm. palautetta siitä, että esim. Turussa ollaan todella tiukkoja sen suhteen, ettei ihmistä voida lasketa työttömäksi jos hän on tutkija.
Terveisin
Janina
Juha-Pekka Väisänen (Skp, Helsinki)
Hyvä kansanedustajaehdokas!
Toivoisin Teiltä vastauksia alla olevaan kolmeen kysymykseen:
1) Mitä olisi tehtävä, jotta taiteilijat ja tutkijat sekä muut kulttuurialan pätkätyöläiset eivät putoaisi työttömäksi jäätyään työttömyysturvan ulkopuolelle? Näiden ammattien harjoittaja voi nykyisin jäädä kokonaan ilman työttömyysetuutta sillä perusteella, että työvoimaviranomaiset rinnastavat hänet yrittäjään, joka "työllistyy omassa työssään".
VASTAUS:
Taiteilijat, tutkijat, pätkätyöläiset - kaikki kansalaiset tarvitsevat perusturvaa elämään. Mitä se perusturva sitten tarkoittaa? Pysyvää asuntoa, jokapäiväistä ruokaa ja mahdollisuutta ylläpitää ihmissuhteita. Aletaan verottaa pörssikauppaa, nostetaan yritysten voittojen ja pääomien verotusta parilla prosentilla keskieurooppalaiselle keskitasolle niin voimme turvata kaikille köyhille, työttömille, eläkeläisille, opiskelijoille ja niille jotka eivät voi olla työmarkkinoiden palveluksessa siis meille kaikille taiteilijoille oikeuden verottomaan 800 euron perusturvaan. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen tutkijoiden ja Kansan eläkelaitoksen erikoistutkijoiden laskelmien mukaan 800 euron perustulon malli on täysin mahdollinen.
Taiteilijoiden ja tutkijoiden erikoisasema pitää tunnustaa. Virheellinen tulkinta taiteilijan työstä yksityisyrittäjänä tulee lopettaa. Taiteilijan työ on erikoisosaamista - niin on sydänkirurginkin mutta lääkäriliitto ei aja lääkäripalkkaa kaikille, koska yhteiskunta on rakentunut niin että meillä on jopa pulaa lääkäreistä. Taiteilijoiden erikoisasema yhteiskunnassa tulee tunnustaa koska olemme marginaalinen ammatinharjoittajaryhmä, joka ei koskaan voi työllistyä vapaisiin markkinoihin perustuvassa yhteiskunnassa työn kokonaisvaltaisen mielettömyyden vuoksi. Esimerkiksi vain harva taiteilija lopettaa taiteen tekemisen siirryttyään eläkkeelle - koko ajatuskin on absurdi - taidetta tehdään niin kauan kuin taiteilija elää / haluaa. Vain tunnetusti marginaali osa taiteilijakuntaa saa palkkaa taiteellisesta työstään. Suomi ei ole asiassa maailman poikkeus.
Juha-Pekka Väisänen
käsitetaiteilija (skp)
2) Miten olet valmis ratkaisemaan apurahalla työskentelevien sosiaaliturvaongelmat? Apurahatyöskentely ei kerrytä eläketurvaa eikä sairaus- tai äitiyspäivärahaa. Työterveyshuoltoa ei ole, eikä apurahakausi kartuta myöskään työttömyyspäivärahan edellytyksenä olevaa työssäoloaikaa. Toisaalta apurahat otetaan esimerkiksi asumistukea alentavana tukena huomioon.
VASTAUS:
Apurahalla työskenteleminen tulee sosiaalisilta eduilta rinnastaa työsuhteessa tapahtuvaan työskentelyyn jolta ajalta tulee saada työsuhteenmukaiset sosiaalietuudet - mm. äitiys- tai isyyspäivärahat, eläkkeen tulee kertyä.
Juha-Pekka Väisänen
käsitetaiteilija (skp)
3) Miten olet valmis vahvistamaan taiteen, tieteen ja kulttuurin asemaa nykyisessä, yhä enemmän kaupallistuvassa markkinatalousjärjestelmässä? Onko ratkaisuna taiteilijayrittäjyyden tukeminen, perustulo, taiteilijapalkka vai joku muu - mikä?
VASTAUS:
Suomi on sitoutunut Unescon linjaukseen jossa kulttuuri tulee nostaa yhtä merkittäväksi budjettikysymykseksi kuin talous- ja sosiaalipolitiikka. Kulttuuribudjetin on saatava merkittävästi lisärahoitusta jo seuraavassa hallituksessa. Olen esittänyt taiteilijapalkkaa.
Kuka alkaisi saada taiteilijapalkkaa? Itse olen sitä mieltä että taide on ensinäkin tekijänsä itsensä määrittämää toimintaa ja / tai tulosta siitä. Edellisen taidemäärittelyn kautta kuka tahansa voi olla myös taiteilija jos itsensä ja /tai työnsä haluaa niin määritellä.
Koulutus on yksi kanava tulla taiteilijaksi, joskaan koulutuksen saanut henkilö ei välttämättä lopun elämäänsä toimi taiteilijana - jos koskaan edes päivääkään. Varmaan taiteilijapalkan maksaminen alkaisi vaikuttaa myös heti taidekoulutukseen koska siitä tulisi suora budjettikysymys.
Tärkeää on todeta, että taiteilijaksi pätevöidytään myös itse työn kautta.
Taiteilijapalkkaa maksamaan pitäisi perustaa ammattialaliittojen, valtion ja taiteilijoiden itsensä valvoma elin "Suomen taiteilijapalkkalautakunta", joka tietyn aikavälein tietyin kriteerein jatkaisi / aloittaisi / lopettaisi taiteilijapalkan maksamisen.
Kuvitellaan, että esimerkiksi Suomen taiteilijaseura olisi Suomen taiteilijapalkkalautakunta pistenäyttelyineen ja kriteereineen. Ollakseni konkreettinen esimerkiksi minä automaattisesti olisin tuolloin ilman taiteilijapalkkaa, koska taiteeni on muodoltaan niin komplisoitunutta ettei se ole voinut täyttää Suomen taiteilijaseuran kriteereitä. Olisin jäänyt edellisessä kuvitellussa tilanteessa ilman taiteilijapalkkaa myös sen takia että en ole voinut hyväksyä Taidemaalariliiton mieletöntä organisaatiota joka ei anna vastavalmistuneelle ammattilaiselle edes äänioikeutta omassa liitossaan. Toisaalta olisin saattanut saada taiteilijapalkan korkean koulutustaustani ansiosta.
Minusta taiteilijapalkka määrittelyyn pitäisi lähteä yhtä rohkeasti kuin taiteen määrittelyyn muutenkin - varmaa on se että koskaan emme olisi yksimielisiä vaan joutuisimme loputtomaan keskusteluun ja rajanvetoon. Nykyistä tilannetta parempi olisi tilanne, jossa voisimme käydä keskustelua, problematisoida casejä - oliko jonkin henkilön taiteilijapalkkapäätös vastoin niitä arvoja joilla taiteen tekemistä kulloinkin katsotaan ja määritellään vai ei. Nyt keskustelemme siitä onko taiteilijalla oikeus kelan päivärahaan vai ei.
Olen puhunut Skp:n ajamasta minimipalkkaehdotuksesta 1300 Euroa joka olisi alku taiteilijapalkalle - toki on verrattoman viisasta kysyä miksi taiteilijapalkka ei voisi olla esimerkiksi kultuurialan keskiansio, kulttuurivirkamiehen keskiansio tai vallan jotain muuta. Itse olen keskittynyt enemmän köyhien ja syrjäytettyjen akuutin vääryyden pohtimiseen, joten ajatteluni taiteilijapalkka mallista ja sen konkreettisista käytännöistä ei ole saanut ensisijaa kun olen pohtinut perusturvaa.
Mistä rahoitus - valtion budjetin jakaminen on poliittinen päätöksenteko mosaiikki. josta löytyy rahaa kaikkeen siihen mihin sitä poliittisesti halutaan. Väitän, että emme puhu valtion budjetin perspektiivissä valtavasta menoerästä - emme edes merkittävästä menoerästä. Minun pitäisi teettää tutkijoilla laskelmat jotta voisin olla konkreettisempi. Taiteen ja kulttuurin vaikutuskertoimiahan tunnetusti emme voi esittää koska sitäkään me taiteilijat emme ole saaneet aikaiseksi että voisimme esittää taiteen ja kulttuurin henkisten arvojen tulostaseen vuosittain niin kuin taloudessa ja jopa sosiaalipuolella - leikkausjonojen pituudet, sairastumiset sydäntauteihin jne.
Juha-Pekka Väisänen
käsitetaiteilija (skp)
Juha-Pekka Väisänen
WWW.MANIFESTI.FI
Toivoisin Teiltä vastauksia alla olevaan kolmeen kysymykseen:
1) Mitä olisi tehtävä, jotta taiteilijat ja tutkijat sekä muut kulttuurialan pätkätyöläiset eivät putoaisi työttömäksi jäätyään työttömyysturvan ulkopuolelle? Näiden ammattien harjoittaja voi nykyisin jäädä kokonaan ilman työttömyysetuutta sillä perusteella, että työvoimaviranomaiset rinnastavat hänet yrittäjään, joka "työllistyy omassa työssään".
VASTAUS:
Taiteilijat, tutkijat, pätkätyöläiset - kaikki kansalaiset tarvitsevat perusturvaa elämään. Mitä se perusturva sitten tarkoittaa? Pysyvää asuntoa, jokapäiväistä ruokaa ja mahdollisuutta ylläpitää ihmissuhteita. Aletaan verottaa pörssikauppaa, nostetaan yritysten voittojen ja pääomien verotusta parilla prosentilla keskieurooppalaiselle keskitasolle niin voimme turvata kaikille köyhille, työttömille, eläkeläisille, opiskelijoille ja niille jotka eivät voi olla työmarkkinoiden palveluksessa siis meille kaikille taiteilijoille oikeuden verottomaan 800 euron perusturvaan. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen tutkijoiden ja Kansan eläkelaitoksen erikoistutkijoiden laskelmien mukaan 800 euron perustulon malli on täysin mahdollinen.
Taiteilijoiden ja tutkijoiden erikoisasema pitää tunnustaa. Virheellinen tulkinta taiteilijan työstä yksityisyrittäjänä tulee lopettaa. Taiteilijan työ on erikoisosaamista - niin on sydänkirurginkin mutta lääkäriliitto ei aja lääkäripalkkaa kaikille, koska yhteiskunta on rakentunut niin että meillä on jopa pulaa lääkäreistä. Taiteilijoiden erikoisasema yhteiskunnassa tulee tunnustaa koska olemme marginaalinen ammatinharjoittajaryhmä, joka ei koskaan voi työllistyä vapaisiin markkinoihin perustuvassa yhteiskunnassa työn kokonaisvaltaisen mielettömyyden vuoksi. Esimerkiksi vain harva taiteilija lopettaa taiteen tekemisen siirryttyään eläkkeelle - koko ajatuskin on absurdi - taidetta tehdään niin kauan kuin taiteilija elää / haluaa. Vain tunnetusti marginaali osa taiteilijakuntaa saa palkkaa taiteellisesta työstään. Suomi ei ole asiassa maailman poikkeus.
Juha-Pekka Väisänen
käsitetaiteilija (skp)
2) Miten olet valmis ratkaisemaan apurahalla työskentelevien sosiaaliturvaongelmat? Apurahatyöskentely ei kerrytä eläketurvaa eikä sairaus- tai äitiyspäivärahaa. Työterveyshuoltoa ei ole, eikä apurahakausi kartuta myöskään työttömyyspäivärahan edellytyksenä olevaa työssäoloaikaa. Toisaalta apurahat otetaan esimerkiksi asumistukea alentavana tukena huomioon.
VASTAUS:
Apurahalla työskenteleminen tulee sosiaalisilta eduilta rinnastaa työsuhteessa tapahtuvaan työskentelyyn jolta ajalta tulee saada työsuhteenmukaiset sosiaalietuudet - mm. äitiys- tai isyyspäivärahat, eläkkeen tulee kertyä.
Juha-Pekka Väisänen
käsitetaiteilija (skp)
3) Miten olet valmis vahvistamaan taiteen, tieteen ja kulttuurin asemaa nykyisessä, yhä enemmän kaupallistuvassa markkinatalousjärjestelmässä? Onko ratkaisuna taiteilijayrittäjyyden tukeminen, perustulo, taiteilijapalkka vai joku muu - mikä?
VASTAUS:
Suomi on sitoutunut Unescon linjaukseen jossa kulttuuri tulee nostaa yhtä merkittäväksi budjettikysymykseksi kuin talous- ja sosiaalipolitiikka. Kulttuuribudjetin on saatava merkittävästi lisärahoitusta jo seuraavassa hallituksessa. Olen esittänyt taiteilijapalkkaa.
Kuka alkaisi saada taiteilijapalkkaa? Itse olen sitä mieltä että taide on ensinäkin tekijänsä itsensä määrittämää toimintaa ja / tai tulosta siitä. Edellisen taidemäärittelyn kautta kuka tahansa voi olla myös taiteilija jos itsensä ja /tai työnsä haluaa niin määritellä.
Koulutus on yksi kanava tulla taiteilijaksi, joskaan koulutuksen saanut henkilö ei välttämättä lopun elämäänsä toimi taiteilijana - jos koskaan edes päivääkään. Varmaan taiteilijapalkan maksaminen alkaisi vaikuttaa myös heti taidekoulutukseen koska siitä tulisi suora budjettikysymys.
Tärkeää on todeta, että taiteilijaksi pätevöidytään myös itse työn kautta.
Taiteilijapalkkaa maksamaan pitäisi perustaa ammattialaliittojen, valtion ja taiteilijoiden itsensä valvoma elin "Suomen taiteilijapalkkalautakunta", joka tietyn aikavälein tietyin kriteerein jatkaisi / aloittaisi / lopettaisi taiteilijapalkan maksamisen.
Kuvitellaan, että esimerkiksi Suomen taiteilijaseura olisi Suomen taiteilijapalkkalautakunta pistenäyttelyineen ja kriteereineen. Ollakseni konkreettinen esimerkiksi minä automaattisesti olisin tuolloin ilman taiteilijapalkkaa, koska taiteeni on muodoltaan niin komplisoitunutta ettei se ole voinut täyttää Suomen taiteilijaseuran kriteereitä. Olisin jäänyt edellisessä kuvitellussa tilanteessa ilman taiteilijapalkkaa myös sen takia että en ole voinut hyväksyä Taidemaalariliiton mieletöntä organisaatiota joka ei anna vastavalmistuneelle ammattilaiselle edes äänioikeutta omassa liitossaan. Toisaalta olisin saattanut saada taiteilijapalkan korkean koulutustaustani ansiosta.
Minusta taiteilijapalkka määrittelyyn pitäisi lähteä yhtä rohkeasti kuin taiteen määrittelyyn muutenkin - varmaa on se että koskaan emme olisi yksimielisiä vaan joutuisimme loputtomaan keskusteluun ja rajanvetoon. Nykyistä tilannetta parempi olisi tilanne, jossa voisimme käydä keskustelua, problematisoida casejä - oliko jonkin henkilön taiteilijapalkkapäätös vastoin niitä arvoja joilla taiteen tekemistä kulloinkin katsotaan ja määritellään vai ei. Nyt keskustelemme siitä onko taiteilijalla oikeus kelan päivärahaan vai ei.
Olen puhunut Skp:n ajamasta minimipalkkaehdotuksesta 1300 Euroa joka olisi alku taiteilijapalkalle - toki on verrattoman viisasta kysyä miksi taiteilijapalkka ei voisi olla esimerkiksi kultuurialan keskiansio, kulttuurivirkamiehen keskiansio tai vallan jotain muuta. Itse olen keskittynyt enemmän köyhien ja syrjäytettyjen akuutin vääryyden pohtimiseen, joten ajatteluni taiteilijapalkka mallista ja sen konkreettisista käytännöistä ei ole saanut ensisijaa kun olen pohtinut perusturvaa.
Mistä rahoitus - valtion budjetin jakaminen on poliittinen päätöksenteko mosaiikki. josta löytyy rahaa kaikkeen siihen mihin sitä poliittisesti halutaan. Väitän, että emme puhu valtion budjetin perspektiivissä valtavasta menoerästä - emme edes merkittävästä menoerästä. Minun pitäisi teettää tutkijoilla laskelmat jotta voisin olla konkreettisempi. Taiteen ja kulttuurin vaikutuskertoimiahan tunnetusti emme voi esittää koska sitäkään me taiteilijat emme ole saaneet aikaiseksi että voisimme esittää taiteen ja kulttuurin henkisten arvojen tulostaseen vuosittain niin kuin taloudessa ja jopa sosiaalipuolella - leikkausjonojen pituudet, sairastumiset sydäntauteihin jne.
Juha-Pekka Väisänen
käsitetaiteilija (skp)
Juha-Pekka Väisänen
WWW.MANIFESTI.FI
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
Tuva Korsström: "Kultur som varumärke och exportvara" (HBL 12.3.2007)
I expertgruppen bakom förslaget är såväl undervisnings- och utrikesministeriet som finans-, handels- och industri-, arbets- och inrikesministeriet representerade. Det är alltså en auktoritativ församling som målar upp följande vision av finländskt kulturliv år 2011, då miljonsatsningen förhoppningsvis haft effekt: Kulturexporten har blivit en erkänd
Jämfört med tidigare är kulturen en avgjort tydligare
Den föreslagna, massiva satsningen på kulturexport
Kulturexporten är alltså något som under de närmaste åren kommer att skapa synergi mellan olika ministerier och näringslivet, och som förväntas ge undervisningsministeriet kännbart ökade anslag för internationell verksamhet. Men kommer satsningen i motsvarande grad att öka anslagen för själva substansen: den verksamhet som konstnärerna själva utövar?
Rapporten betonar att man bör söka en lösning på copyrightfrågor och den beskattningsproblematik som uppstår på grund av konstnärernas ojämna inkomster.
Ökad kulturexport ökar också de vanligtvis kortvariga toppinkomsterna för artister av typ Lordi, som emellertid redan om några år
Exportentusiasmen inom statsförvaltningen
Tuva Korsström
09-1253 229, tuva.korsstrom@hbl.fi
VECKANS FIGUR
Ett inte alldeles perfekt stipendiesystem
Finland har, som en typisk nordisk välfärdsstat med liten hemmamarknad, ett statligt stödsystem för konstnärer. År 2005 åtnjöt 551 konstnärer statens arbetsstipendier, vilket utgör tre procent av landets hela konstnärskår.
Konstnärsstipendierna är skattefria och år 2005 gav de en årsinkomst på 14 782 euro. Samma år uppgick hela summan för konstnärsstipendier till 7,3 miljoner euro eller omkring två procent av statens konst- och kulturbudget.
Av veckans figur framgår det vilka konstnärsgrupper som är de största mottagarna av stipendier. Det är dessa konstnärer som har de största svårigheterna att kombinera sin konstutövning med andra förvärvsinkomster och som heller inte kan få sin utkomst på sin konst, hur kvalitativt högtstående den än må vara.
På senare tid har konstnärerna och forskarna som drabbas av liknande missförhållanden riktat uppmärksamheten på att stipendiesystemet lämnar dem utanför pensionsskyddet och alla former av socialskydd. Ett lagförslag som skulle ha åtgärdat missförhållandena förföll i höstas eftersom det ansågs för dyrt både för statliga, kommunala och privata stipendiefinansiärer. Lagförslaget skulle ha krävt en höjning på 25 procent av de statliga stipendieanslagen, alltså en betydligt lägre summa än det föreslagna exporttillägget på 10 miljoner euro (se ovan).
Tuva Korsström
[Figurens rubrik:]
Mottagare av statens konstnärsstipendier 2002-2005
[Figurens text:]
Bildkonst 22%
Teater 12%
Fotografi 4%
Cirkus 1%
Musik 17%
Arkitektur 4%
Film 6%
Hantverk. design 6%
Kritik 3%
Dans 5%
Litteratur 20%
Källor: Pauli Rautiainen: Taiteilija-apurahajärjestelmän toimivuus ja koettu vaikuttavuus. Taiteen keskustoimikunta. www.tatusotu.blogspot.com
Matti Apunen: "Artistin apea valitus" (Aamulehti 11.3.07)
