Outi Alanko-Kahiluoto (vihr, Helsinki)

1) Mitä olisi tehtävä, jotta taiteilijat ja tutkijat sekä muut kulttuurialan pätkätyöläiset eivät putoaisi työttömäksi jäätyään työttömyysturvan ulkopuolelle? Näiden ammattien harjoittaja voi nykyisin jäädä kokonaan ilman työttömyysetuutta sillä perusteella, että työvoimaviranomaiset rinnastavat hänet yrittäjään, joka ”työllistyy omassa työssään”.

Vastaus:
Tieteen- ja taiteentekijöitä ei tule rinnastaa yrittäjiin. Jotta tilanne korjaantuisi, Työministeriön tulisi tarkentaa ohjeistustaan työvoimahallinnolle ja tehdä selväksi, että tieteen- tai taiteentekijä on rahoituksen päätyttyä samalla tavalla oikeutettu työttömyysetuuteen kuin kuka tahansa palkansaaja. Tieteentekijöiden liiton sosiaaliturvatyöryhmässä olemme olleet sitä mieltä, että myös apurahatyö on palkansaajuuteen rinnastettavaa työtä. Apurahakauden loputtua apurahansaaja on tulkittava samassa merkityksessä työttömäksi (ja työmarkkinoiden käytettävissä olevaksi) kuin kuka tahansa vailla työtä ja tuloja oleva palkansaaja.

Mielestäni työhallinnon tulisi pitää tieteen- ja taiteentekijöitä sekä muita kulttuurialan pätkätyöläisiä palkansaajina, ei omassa työssään työllistyvinä yrittäjinä. Esimerkiksi tutkijalla ei ole odotettavissa tutkimustyöstään taloudellista voittoa. Taloudellisen hyödyn valmiista väitöskirjasta saa yliopisto, jonka perusrahoitus perustuu suoritettujen tutkintojen määrään. Toisin kuin yrittäjä, tutkija tekee työtä toiselle (yliopistolle, Suomen Akatemialle, tutkimuslaitokselle), ei itselleen.

Vihreän puolueen ratkaisu pätkätyöläisten sosiaaliturvaan on perustulo, joka toisi nykyistä paremman toimeentuloturvan pätkätöiden välissä ja tekisi kannattavaksi myös lyhytaikaisten töiden vastaanottamisen. Yhdessä apurahan kanssa perustulo mahdollistaisi keskittymisen taiteelliseen tai tieteelliseen työhön ilman, että tutkijan tai taiteilijan tarvitsisi samaan aikaan tehdä muita töitä varsinaisen työnsä lisäksi. Näiden ammattien harjoittaja saisi siis keskittyä omaan työhönsä.

2) Miten olet valmis ratkaisemaan apurahalla työskentelevien sosiaaliturvaongelmat? Apurahatyöskentely ei kerrytä eläketurvaa eikä sairaus- tai äitiyspäivärahaa. Työterveyshuoltoa ei ole, eikä apurahakausi kartuta myöskään työttömyyspäivärahan edellytyksenä olevaa työssäoloaikaa. Toisaalta apurahat otetaan esimerkiksi asumistukea alentavana tulona huomioon.

Vastaus:
Olemme Tieteentekijöiden liitossa olleet sitä mieltä, että apurahansaajille tulisi luoda oma eläketurva samaan tapaan kuin on esimerkiksi urheilijoilla. Eläketurvan parantaminen ei saisi kuitenkaan pienentää käteen jäävää apurahaa. Taiteen- ja tieteentekijöillä on oltava vastaava oikeus sairas- ja äitiyspäivärahaan kuin muillakin palkansaajilla. Apurahansaajille ja freelancereille on saatava sama työterveyshuolto kuin muillekin palkansaajille.

3) Miten olet valmis vahvistamaan taiteen, tieteen ja kulttuurin asemaa nykyisessä, yhä enemmän kaupallistuvassa markkinatalousjärjestelmässä? Onko ratkaisuna taiteilijayrittäjyyden tukeminen, perustulo, taiteilijapalkka vai joku muu – mikä?

Vastaus:
Mielestäni apurahoja tulisi muuttaa nykyistä enemmän palkoiksi. Esimerkiksi yliopistolaitosten ei tule teettää apurahalla projektiluonteista tutkimusta, josta se voi maksaa palkan. En kuitenkaan kannata apurahasysteemin lakkauttamista, sillä apurahat suovat lyhytkestoisille ja vapaille taideprojekteille niiden tarvitsemaa liikkumavaraa, siis juuri vapautta. Ongelmana on apurahansaajien sosiaali- ja työttömyysturva, joka täytyy saada pikaisesti kuntoon. Lisäksi taiteilijaeläkkeiden määrää ja pitkien 3-vuotisten taiteilija-apurahojen määrää tulisi kasvattaa. Myös uusia teattereita tulisi tuoda teatterilain piiriin. Kulttuurille maksettu julkinen tuki pitää kaksinkertaistaa. Kulttuuri ja taide tuottavat moninkertaisesti siihen satsatut varat mm. kansalaisten lisääntyneenä hyvinvointina ja verotuloina.