1) On väärin, että taiteilijoilta ja tutkijoilta evätään työttömyysturva, sillä perusteella että heidän katsotaan työttöminäkin työllistyvän omassa työssään. Eri paikkakunnilla asuvat taiteilijat ja tutkijat ovat keskenään epätasa-arvoisia: lain tulkinnat vaihtelevat työvoimatoimistosta riippuen. Lakia on tarkennettava sen suhteen mitä työllistyminen omassa työssä tarkoittaa. Nykyisin se on liian epäselvä. Muutos on tehtävä ottaen huomioon epätyypillisemmät työsuhteet, kuten tutkijoilla ja taiteilijoilla.
Nythän työministeriössä on valmisteilla ohjeistus työvoimahallinnolle tutkijoiden työttömyysturvan kriteeristöksi. Sen pitäisi tuoda jonkinlaista parannusta nykytilaan. Mielestäni on kuitenkin käsittämätöntä, että tutkijoiden edustajat on kuitenkin jätetty valmistelevan työryhmän ulkopuolelle! Ei tutkijoiden ongelmia ei voi käsitellä ilman heidän työnsä, sen olosuhteiden ja rahoituksen tuntemusta.
Miten asiat ovat päässeet tähän jamaan? Työelämän muutos haastaa lainsäätäjät: lain on oltava oikeudenmukainen ja sosiaaliturvan kuuluttava kaikille työn luonteeseen katsomatta. Taiteilijoiden ja tutkijoiden sosiaaliturva on demariministerien vastuulla: sosiaaliturvasta vastaa sosiaali- ja terveysministeri Haatainen, työvoimahallinnon toiminnasta työministeri Filatov. Demareille näyttää olevan vaikeaa ymmärtää tavanomaisesta poikkeavien työsuhteiden erityispiirteitä tai löytää tahtoa niihin liittyvien epäkohtien korjaamiseen.
2) On ikävää, että kipeästi kaivattu sosiaaliturvalain uudistus jätettiin tekemättä Vanhasen hallituksen kaudella. Taiteilijat ja tutkijat perheineen kärsivät tästä poliittisen tahdon puutteesta. Lain uudistus tulee toteuttaa pikaisesti, samanlaisena erillislakina kuin urheilijoilla.
3) Taidetta ja tiedettä sekä niiden sen tekijöitä pitää tukea nykyistä enemmän. Yksi keino vähentää taiteen ja tieteen tekijöiden elämän epävarmuutta on perustulon käyttöönotto. Se helpottaisi elämää niillä, joiden tulot tulevat satunnaisesti.
Tieteen tekijöiden tilanteeseen toisi helpotusta yliopistojen pitkäjänteisen julkisen perusrahoituksen lisääminen. Rahoituksen lisäämisen myötä olisi mahdollista perustaa enemmän virkoja ja vähentää apurahatutkijoiden määrää. Nyt jo kolmasosa yliopistojen rahoituksesta tulee projektirahoituksena. Tämän rahoituksen hakemiseen menee kohtuuttoman paljon aikaa, joka on pois opetukselta ja tieteen tekemiseltä. Julkisen rahoituksen lisääminen vähentäisi byrokratiaa ja jättäisi henkilökunnalle aikaa tehdä varsinaista työtään.
Ystävällisin terveisin,
Kirsi Ojansuu
Tervetuloa tukiryhmään! Liity osoitteessa: http://www.kirsiojansuu.net/tukijat
* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * *
Kirsi Ojansuu
Kansanedustaja
00102 Eduskunta
Sähköposti: kirsi.ojansuu@eduskunta.fi
Tel: +358 9 4321 GSM: +358 50 511 3140
Fax: +358 9 432 2274
http://www.kirsiojansuu.net
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Tuva Korsström: "Kultur som varumärke och exportvara" (HBL 12.3.2007)
I expertgruppen bakom förslaget är såväl undervisnings- och utrikesministeriet som finans-, handels- och industri-, arbets- och inrikesministeriet representerade. Det är alltså en auktoritativ församling som målar upp följande vision av finländskt kulturliv år 2011, då miljonsatsningen förhoppningsvis haft effekt: Kulturexporten har blivit en erkänd
Jämfört med tidigare är kulturen en avgjort tydligare
Den föreslagna, massiva satsningen på kulturexport
Kulturexporten är alltså något som under de närmaste åren kommer att skapa synergi mellan olika ministerier och näringslivet, och som förväntas ge undervisningsministeriet kännbart ökade anslag för internationell verksamhet. Men kommer satsningen i motsvarande grad att öka anslagen för själva substansen: den verksamhet som konstnärerna själva utövar?
Rapporten betonar att man bör söka en lösning på copyrightfrågor och den beskattningsproblematik som uppstår på grund av konstnärernas ojämna inkomster.
Ökad kulturexport ökar också de vanligtvis kortvariga toppinkomsterna för artister av typ Lordi, som emellertid redan om några år
Exportentusiasmen inom statsförvaltningen
Tuva Korsström
09-1253 229, tuva.korsstrom@hbl.fi
VECKANS FIGUR
Ett inte alldeles perfekt stipendiesystem
Finland har, som en typisk nordisk välfärdsstat med liten hemmamarknad, ett statligt stödsystem för konstnärer. År 2005 åtnjöt 551 konstnärer statens arbetsstipendier, vilket utgör tre procent av landets hela konstnärskår.
Konstnärsstipendierna är skattefria och år 2005 gav de en årsinkomst på 14 782 euro. Samma år uppgick hela summan för konstnärsstipendier till 7,3 miljoner euro eller omkring två procent av statens konst- och kulturbudget.
Av veckans figur framgår det vilka konstnärsgrupper som är de största mottagarna av stipendier. Det är dessa konstnärer som har de största svårigheterna att kombinera sin konstutövning med andra förvärvsinkomster och som heller inte kan få sin utkomst på sin konst, hur kvalitativt högtstående den än må vara.
På senare tid har konstnärerna och forskarna som drabbas av liknande missförhållanden riktat uppmärksamheten på att stipendiesystemet lämnar dem utanför pensionsskyddet och alla former av socialskydd. Ett lagförslag som skulle ha åtgärdat missförhållandena förföll i höstas eftersom det ansågs för dyrt både för statliga, kommunala och privata stipendiefinansiärer. Lagförslaget skulle ha krävt en höjning på 25 procent av de statliga stipendieanslagen, alltså en betydligt lägre summa än det föreslagna exporttillägget på 10 miljoner euro (se ovan).
Tuva Korsström
[Figurens rubrik:]
Mottagare av statens konstnärsstipendier 2002-2005
[Figurens text:]
Bildkonst 22%
Teater 12%
Fotografi 4%
Cirkus 1%
Musik 17%
Arkitektur 4%
Film 6%
Hantverk. design 6%
Kritik 3%
Dans 5%
Litteratur 20%
Källor: Pauli Rautiainen: Taiteilija-apurahajärjestelmän toimivuus ja koettu vaikuttavuus. Taiteen keskustoimikunta. www.tatusotu.blogspot.com
Matti Apunen: "Artistin apea valitus" (Aamulehti 11.3.07)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti